Väittely voi tulla vastaan äidinkielen tunnilla, opiskelijajärjestön kilpailussa tai työpaikan kehittämispäivässä. Tilanteesta riippumatta onnistuminen ratkeaa usein jo ennen kuin ensimmäinen puheenvuoro alkaa. Hyvä valmistautuminen antaa varmuutta, auttaa pysymään asiassa ja helpottaa vastaväitteisiin reagoimista.
Kokosimme vaiheet, joiden avulla valmistautuminen sujuu järjestelmällisesti.
Ymmärrä väitteen ydin
Aloita lukemalla väittelyn aihe tarkasti. Mitä väite oikeastaan sanoo, ja mitä se jättää sanomatta? Esimerkiksi väite ”koulupäivän pitäisi alkaa myöhemmin” herättää heti kysymyksiä: kuinka paljon myöhemmin, keitä muutos koskee ja mitä sillä tavoitellaan. Kun määrittelet keskeiset käsitteet itse, vältät tilanteen, jossa vastapuoli määrittelee ne puolestasi. Kirjoita väite lopuksi omin sanoin yhdeksi lauseeksi. Jos se ei onnistu, aihe kaipaa vielä pohdintaa.
Mieti myös, ketä yrität vakuuttaa. Tuomaristoon vetoavat usein eri asiat kuin luokkatovereihin tai työkavereihin.
Tee taustatyö huolellisesti
Hyvä argumentti rakentuu luotettavan tiedon varaan. Etsi aiheesta tietoa useammasta lähteestä ja kirjaa ylös, mistä kukin tieto on peräisin. Viranomaisten, tutkimuslaitosten ja vakiintuneiden tiedotusvälineiden aineistot ovat yleensä parempi pohja kuin yksittäiset mielipidekirjoitukset.
Jos aiot vedota asiantuntijaan, varmista, että hän todella tuntee juuri kyseisen aiheen. Tästä kerromme lisää artikkelissa auktoriteettiin vetoaminen kannattaa tehdä järkevästi.
Rakenna argumentit ja ennakoi vastaväitteet
Valitse kolme tai neljä vahvinta perustelua ja järjestä ne niin, että ne tukevat toisiaan. Jokaisessa kannattaa olla väite, perustelu ja esimerkki. Liian monta heikkoa argumenttia hajottaa viestin, kun taas muutama hyvin perusteltu kohta jää kuulijan mieleen.
Vaihda tämän jälkeen puolta. Kirjoita ylös vastapuolen todennäköisimmät argumentit ja mieti, miten vastaisit niihin. Harjoitus paljastaa usein myös oman kannan heikot kohdat, jotka on parempi löytää itse kuin kuulla vastapuolelta. Samalla kannattaa kerrata yleisimmät argumentaatiovirheet, jotta tunnistat ne sekä omasta että muiden puheesta.
Harjoittele ääneen
Muistiinpanot ovat eri asia kuin puhe. Harjoittele avauspuheenvuoro ääneen ja ota aikaa, jos puheenvuoroilla on aikaraja. Pyydä ystävää tai kollegaa esittämään kysymyksiä, jotta pääset harjoittelemaan myös vastaamista. Lyhyet avainsanakortit toimivat yleensä paremmin kuin kokonaan kirjoitettu teksti, koska niiden avulla pystyt pitämään katsekontaktin yleisöön.
Valmistele lopuksi lyhyt loppupuheenvuoro, jossa kokoat tärkeimmät perustelusi yhteen. Viimeinen puheenvuoro jää usein parhaiten kuulijoiden mieleen.
Valmis mutta joustava
Hyvin valmistautunut väittelijä ei opettele vastauksia ulkoa, vaan tuntee aiheensa niin hyvin, että pystyy reagoimaan joustavasti siihen, mitä vastapuoli sanoo. Kun taustatyö on tehty, voit keskittyä itse keskusteluun. Lisää vinkkejä löydät väittelyä käsittelevältä sivultamme.
