Debattibaari

Macron visioi laajoja EU-uudistuksia. Mitä Suomi vastaa?

Kirjoitettu: 26.09.17

Kirjoittaja: Joonas Pörsti

Ranskan presidentti Emmanuel Macron piti tiistai-iltapäivänä 26.9. Sorbonnen yliopistolla voimakkaan puheen, jossa hän kehotti uudistamaan Euroopan unionia. Ongelmia ei tulisi Macronin mukaan sysätä Brysselille, kuten populistit tekevät, vaan ottaa niistä itse vastuu. ”Me olemme Bryssel”, Macron paalutti. Euroopan unioni suojaa Macronin mukaan eurooppalaista identiteettiä, ihmisoikeuksia ja sivilisaatiota, vihanpitoa vastaan.

 

Macronin ehdotuksiin kuului euroalueen yhteinen budjetti, jonka avulla huolehditaan yhteisestä ”hyvästä” (biens) eli turvallisuudesta, digimurroksesta, kilpailukyvystä sekä maahanmuutto- ja ilmastopolitiikasta. Yhteiseen budjettiin kerättäisiin varoja internet-yrityksiltä, joiden tulisi Macronin mielestä kompensoida uuden talouden aiheuttamia haittoja. Lisäksi rahaa voitaisiin kerätä ympäristöveroista sekä harmonisoitavista yhteisöveroista.

 

Euroalueen budjetin valvontaan tarvitaan parlamentti – sen koostumusta tai tulevia tehtäviä budjetin osalta Macron ei täsmentänyt. Euroopan parlamentista brexitin jälkeen vapautuvat 73 paikkaa kuitenkin täytettäisiin yhteiseurooppalaisilta listoilta valittavilta mepeillä. Vuoden 2025 vaaleissa jo puolet europarlamentaarikoista valittaisiin tällaisilta listoilta. Komissaarien määräksi riittäisi 15. Macron kehotti EU:n kuutta perustajavaltiota luopumaan ensimmäisenä omista komissaareistaan.

 

EU:n yhteisen puolustuksen vahvistamiseksi Macron ehdotti sotilasvaihtoa Eurooppaan. Vapaaehtoiseen ohjelmaan osallistuvien EU-maiden sotilaat voisivat osallistua toisissa jäsenmaissa tiedusteluyhteistyöhön sekä operaatioiden suunnitteluun ja tukitoimintoihin. ”Ensi vuosikymmenen alkuun mennessä Eurooppaan on saatava yhteisiä joukko-osastoja interventioita varten, yhteinen puolustusbudjetti sekä puolustusdoktriini.” Lisäksi Macron ehdotti eurooppalaisen tiedusteluakatemian perustamista.

 

Macronin ehdottamiin talousuudistuksiin kuuluvat yhteisverojen sekä minimipalkkojen ja työnantajamaksujen harmonisointi. Vuoteen 2020 mennessä tulisi sopia haarukka, jossa yhteisöverot voivat liikkua – siitä poikkeamista seuraisi EU:n koheesiorahojen menetys. Niin sanottujen lähetettyjen työntekijöiden työnantajamaksut tulisi maksaa korkeamman vaihtoehdon (yleensä kohdemaan) mukaan, mutta maksut menisivät lähtömaahan. Tämä olisi Macronin mukaan tärkeä elementti eurooppalaisen solidaarisuuden vahvistamisessa. Keskustelu liittyy ”puolalaisiin putkimiehiin”, joiden vastaanottamisen on katsottu aiheuttavan epäreilua kilpailua ja polkevan työntekijöiden oikeuksia Euroopassa.

 

Maahanmuuttopolitiikkaa Macron yhtenäistäisi perustamalla Euroopan yhteisen turvapaikkaviraston sekä ”rajavalvonnasta vastaavat eurooppalaiset poliisijoukot”. Turvapaikkahakemusten käsittelyä tulisi tehostaa jakamalla hakijoiden tiedot eri maiden välillä. Lisäksi pakolaisten integraatiota tulisi kohentaa ”rahoittamalla laaja koulutusohjelma”. Lisäksi kerättäisiin uutta rahoitusta kehitysyhteistyöhön etenkin Afrikassa perustamalla Euroopan laajuinen varainsiirtovero.

 

Ilmastonmuutosta Macron torjuisi asettamalla Euroopan rajoille hiiliveron, jonka taso olisi tuntuva, vähintään 25 tai 30 euroa hiilidioksiditonnilta. Euroopan maiden välisiä sähkönsiirtoverkkoja tulisi parantaa yhteisten energiamarkkinoiden vahvistamiseksi. Lisäksi Macron kehittäisi vähäpäästöistä autoilua tukevaa liikenneinfrastruktuuria.

 

Kiinnostavasti Macronin puheen elementtejä on noussut esiin Debattibaarissa tähän mennessä käytetyissä puheenvuoroissa ja kommenteissa. Useimmat kommentaattorit ovat katsoneet, että EU:n uudistaminen olisi myös Suomen etu.

 

Euroopan parlamentin jäsen Heidi Hautala perusteli uudistuksia Macronin tavoin EU:n asemalla maailmassa. EU:lla on Hautalan mukaan mahdollisuus toimia vahvasti esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa, veronkierron estämisessä ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa. Nämä kolme näkökulmaa myös Macron nosti esiin.

 

”Vain yhtenäisemmällä ulkopolitiikalla voi EU:n globaali rooli olla suurempi”, sanoi myös Eurooppanuorten puheenjohtaja Tuomas Tikkanen omassa kommentissaan. Hän viittasi Euroopan komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin ehdotukseen määräenemmistöpäätösten käyttöönotosta EU:n ulkopolitiikan muotoilussa.

 

Tampereen yliopiston Jean Monnet -professori Hanna Ojanen ehdotti kiinnostavasti omassa kommentissaan Macronin tavoin sotilasvaihtoa EU-maiden välille. Tämä olisi yksi tapa rakentaa puolustusyhteistyötä ”alhaalta” eli kansalaisista käsin. ”Parin viikon vaihto-ohjelma osana sotilaskoulutusta voisi tuoda eurooppalaisen puolustuksen kehitykseen ihan uutta motivaatiota ja uusia osallistujia”, Ojanen kirjoitti.

 

Ilkka Kajaste huomautti kommentissaan, että suuret maat ovat vaikeuttaneet EU:n yhteisen äänen löytämistä kansainvälisillä foorumeilla. EU:n ulkopolitiikan vahvistaminen pakottaisi jäsenvaltiot hakemaan yhteisiä kantoja entistä tehokkaammin.

 

Macron ei puhunut avoimesti federalististen rakenteiden luomisesta Eurooppaan, mutta monet ehdotukset olisivat toteutuessaan askeleita siihen suunteen – puolustusyhteistyön lujittaminen, yhteinen verotus, sosiaalisten oikeuksien ja yhteisöverojen harmonisointi sekä Euroopan laajuiset listat Euroopan parlamentin vaaleissa.

 

Jos EU:n jäsenmaissa alkaa laaja ja avoin debatti siitä, mitä nämä uudistukset tarkoittaisivat jäsenmaille, on samalla keskusteltava edustuksellisen demokratian toteutumisesta, kun päätöksentekoa siirtyisi entistä vahvemmille EU-instituutioille. Toimittaja Hannu Reimen ”EU:n kansalaisena” esittämä ehdotus alueiden Euroopasta on yksi vaihtoehtoisista malleista. Siinä jäsenvaltioiden valta heikkenisi toisaalta alueiden, kuten Skotlannin tai Katalonian, toisaalta EU:n hyväksi. ”Kehitys vastaisi EU-lakiin kirjattua läheisyysperiaatetta ja olisi demokratian ja federalismin hengen mukaista”.

 

Debattibaarissa on virinnyt keskustelua myös Euroopan talous- ja rahaliiton tulevaisuudesta ja uudistamisesta. Ansiokkaat puheenvuorot aiheesta käyttivät tutkija Antti Ronkainen sekä Suomen Pankin johtokunnan jäsen Olli Rehn. Aihetta ovat kommentoineet myös Heidi Hautala, Tuomas Tikkanen, Vesa Vihriälä ja Ilkka Kajaste. Macronin puheessa Emua sivuttiin lähinnä budjetin osalta – useimmat presidentin ehdotuksista koskivat koko EU:ta. Kiinnostavan jatkokeskustelun paikka on, minkälaisilla EU-maiden kokoonpanoilla Macronin ehdotuksia voisi viedä eteenpäin.

 

Muodostaisiko euroalue ydinjoukon? Mitkä ehdotuksista olisivat Suomen edun mukaisia? Pääministeri Sipilä ehti ottaa tuoreeltaan kantaa ja myös valtiovarainministeri Orpo kommentoi puhetta. Mitä sanovat Eurooppaministeri Terho sekä Suomen EU-linjaa muotoilevat europarlamentaarikot, eduskunnan suuren valiokunnan jäsenet sekä oppositiopuolueiden, eturyhmien ja tutkimuslaitosten edustajat? Mitä mieltä sinä olet?

 

Nyt on aika keskustella. Voit osallistua siihen täällä!

 

(yhteenvetoa päivitetty 27.9. klo 11:30)

 

Kuva: By Presidencia de la República Mexicana