Debattibaari

Loppuyhteenveto: ilmasto ja metsät

Kirjoitettu: 20.12.15

Kirjoittaja: Elina Venesmäki

Joulukuussa Debattibaarissa keskusteltiin kaksi viikkoa metsien ilmastovaikutuksista. Keskustelun pohjana oli Suomen ilmastopaneelin uusi selvitys Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen.

 

Ilmastopaneelin mukaan puusta kannattaisi valmistaa suuripäästöisiä tuotteita korvaavia tuotteita, pitää ne pitkään käytössä ja polttaa vasta lopuksi. Metsiä kannattaisi käyttää hiilinieluina mieluummin kuin polttaa energiaksi, jos ilmastonmuutosta halutaan hillitä.

 

Debattibaarissa myös professori Antti Asikainen Luonnonvarakeskuksesta sanoo, että puun pitkäaikainen käyttö on järkevää.

 

”Puun lisäkäyttö puurakentamisessa on erittäin ilmastotehokas ja taloudellisestikin perusteltu tapa käyttää puuta.”

 

Ilmaston lämpeneminen kuitenkin lisää metsien kohtaamia riskejä, ja sään ääri-ilmiöiden aiheuttamat tuhot palauttavat hiilen nopeasti ilmaan. Siksi metsien hiili kannattaa hänestä pitää kierrossa ja hyödyntää biotaloudessa. Näin myös metsien ikä pystytään hänen mukaansa pitämään tasaisena.

 

Ilmastopaneelin mukaan ei kuitenkaan riitä, että mietitään, mitä puumateriaalille tehdään. Timo Vesala, akatemiaprofessori, HY esitteli keskustelussa hiilensidontamenetelmiä, joiden avulla metsien kykyä sitoa hiiltä voi lisätä. Esimerkiksi muutokset metsänhoidossa, peltoviljelytavoissa tai puuhiilen lisäys maahan parantaisivat maan kykyä sitoa hiiltä. Näitä keinoja tutkitaan parhaillaan. Myös hiilidioksidin talteenotto biomassan poltosta parantaisi metsäenergian hiilitasetta.

 

Keskustelussa puhuttiin myös siitä, pitäisikö nielutaakan olla reilumpi kuin se nyt on. Siis pitäisikö aiemmin historiassa metsänsä tuhonneiden maiden maksaa siitä, että metsiä ei enää ole. Suomi ja muut pohjoiset maat saisivat etua metsistään.

 

Tutkimusprofessori emeritus Ilkka Savolainen uskoo, että nieluista puhutaan jatkossa yhä enemmän. Nyt maailman päätoimet kohdennetaan vielä fossiilisen päästöjen rajoittamiseen ja kehitysmaiden metsäkatoon. Kun nämä päästölähteet on saatu vähenemään, toimet tullevat kohdistumaan maankäyttöön ja nielujen lisäämiseen.

 

”Sopimusten velvoitteet nieluista ovat vielä lepsuja, vaikka niillä voitaisiin rajoittaa pitoisuuden nousua tehokkaasti.”

 

Savolainen uskoo, että myöhemmin luultavasti Suomen suurta metsäpinta-alaa tullaan käyttämään nieluna, jolla on merkitystä laajan alueen (esimerkiksi EU:n) kannalta, joko antamalla Suomelle suuria nieluvelvoitteita tai ostamalla Suomesta nielukapasiteettia.

 

Debatin aikana solmittiin myös Pariisin ilmastosopimus, jonka päästötavoite on yllättävänkin alhainen, 1,5 astetta. Ilmastopaneelin Markku Kannisen mukaan sopimus ei ohjeista Suomea metsien hoidossa ainakaan vielä lainkaan, mutta kunnianhimoinen tavoite pakottaa ottamaan myös metsät kunnolla huomioon. Lue Kannisen haastattelu täältä.

Keskustelu aiheesta täällä.

 

Keskusteluun osallistuivat:
Antti Asikainen, professori, Luonnonvarakeskus
Ahti Fagerblom, Energia- ja ilmastopäällikkö, Metsäteollisuus ry
Pekka Neva, metsänomistaja, sijoittaja, Tekn.fys. DI
Janne Kotiaho, professori, Jyväskylän yliopisto
Ilkka Savolainen, tutkimusprofessori emeritus
Sampo Soimakallio, erikoistutkija, SYKE
Esa Vakkilainen, professori, LUT
Timo Vesala, Akatemiaprofessori, HY, Ilmastopaneelin jäsen