Debattibaari

Isaf-keskustelun yhteenveto

Kirjoitettu: 18.11.14

Kirjoittaja: Tuomas Muraja

Keskustelijat tähän mennessä

Juha Puistola, tutkimusjohtaja, komentaja
Torsti Sirén, strategian laitoksen johtaja, everstiluutnantti
Jari Rantapelkonen, sotilasprofessori, everstiluutnantti
Aki-Mauri Huhtinen, Maanpuolustuskorkeakoulun professori
Kari Sainio, everstiluutnantti (evp.)

Debattibaarin Isaf-keskusteluun osallistuneet sotilasasiantuntijat eivät jaa mielipidettä siitä, että Länsi olisi epäonnistunut Afganistanissa.

Tutkimusjohtaja Juha Puistola huomauttaa, että Isaf on madollistanut tyttöjen koulunkäynnin.

“Afganistanilla on mahdollisuus valoisampaan aikaan, koska lapsissa on tulevaisuus.” – Juha Puistola

42 prosenttia maan väestä on iältään alle 15-vuotiasta. Vuonna 2001 yksikään tyttö ei käynyt peruskoulua ja pojistakin vain pieni osa. Vuonna 2012 7,8 miljoonaa lasta oli koulussa. Näistä 2,9 miljoonaa tyttöä.

“Kenties ainakin Afganistanin koululaitoksen rakentaminen ja tyttöjen koulunkäyntimahdollisuuksien luominen voidaan laskea onnistumiseksi”, Puistola arvioi.

Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen johtaja Torsti Sirén puolestaan kirjoittaa, että Länsi mahdollisti Afganistanin hallinnon toiminnan.

“Länsi on voinut epäonnistua Afganistanissa pysyvän rauhan tai pysyvästi vakaamman yhteiskunnan luomisessa, mutta ainakin Länsi on antanut omalta osaltaan mahdollisuuden Afganistanin hallinnolle ottaa vihdoin itse vastuuta kansalaistensa hyvinvoinnista ja onnellisuudesta”, Sirén sanoo.

Hänen mukaansa suomalaiset ovat saaneet paljon arvokasta sotilaskokemusta operaatiosta.

“Sotilaallisesti ajatellen Suomi on kontribuutiollaan vahvistanut kansallista osaamistaan toimiessaan osana monikansallista operaatiota ‘hieman vaativammassa’ operaatiossa.” – Torsti Sirén

Operaatiossa on Sirénin mukaan varmasti tapahtunut kaikenlaista ”hieman kovempaa” kuin mihin suomalaiset alunperin lähetettiin. “Osallistujat laulakoon, jos laulattaa.”

Afganistanissa pitkään palvellut everstiluutnantti (evp.) Kari Sainio katsoo, että suurin epäonnistuja Afganistanissa oli siviilikriisinhallinta, mikä johtui pitkälti liian monesta toimijasta ja näiden toiminnan koordinoimattomuudesta (kuuluisa ”Comprehensive Approach” tai YK-termein ”Integrated Crisis Management” epäonnistui).

“Sotilaat tekivät sen, mitä heiltä odotettiin, mutta siviilikriisinhallinta ei. Tähän vaikutti osaltaan isojen maiden kansalliset (siviili)agendat sekä siviilijärjestöjen keskinäinen arvovaltataistelu ja epäluulo.” – Kari Sainio

Johtamisen laitoksen professori Aki-Mauri Huhtinen kehottaa lukemaan toisen sotilasprofessorin, Jari Rantapelkosen toimittaman, Maanpuolustuskorkeakoulun julkaiseman teoksen “Taistelukentällä” (2012).

Rantapelkosen mukaan Isafilta odotettiin ensimmäisinä vuosina liian paljon.

“Maan ongelmat ovat huimaavan mittaamattomat vuosissa ratkaistaviksi. Esimerkeistä käyvät korruptio, koulutustaso ja köyhyys. Ne näkyivät kaikkialla arjessa”, Rantapelkonen kertoo.

Hän kuitenkin muistuttaa, että armeija ja poliisi ovat pystyssä.

“Ilman Isafia siviilikriisinhallinnalla olisi ollut paljon turvattomampaa toimia.” – Jari Rantapelkonen

Maa on edelleen maailman korruptoituneimpia ja turvattomampia, vaikka lukemattomasti on tehty hyvää”, Rantapelkonen arvioi.

Rantapelkonen myöntää, että virheitäkin on tehty.

“Sotilaallisesti olemme saaneet arvokkaita kokemuksia ja kehittäneet sotilaallisia taitoja. Afganistanin tarvitsee aikaa kuten sen arvioiminen”, Rantapelkonen summaa.

Mielestäni suomalaiset hoitivatkin leiviskänsä kunnialla. Suomalaisia sotilaita kehuvat kaikki, joita Afganistanissa asian tiimoilta tapasin toimiessani mediaoperaatioiden upseerina Pohjois-Afganistanin Maimanassa 2006-2007. Suomalaiset ovat muiden mukaan luotettavia, luontevia, tehokkaita ja aidosti kiinnostuneita Afganistanin oloista.

Suomalaiset sotilaat ovat usein vanhempia kuin esimerkiksi Yhdysvaltain parikymppiset merijalkaväen sotilaat. Elämänkokemus auttaa ymmärtämään myös afganistanilaisten ongelmia, monet asiantuntijat korostavat.

Opittavaa on paremminkin poliitikoilla, sotilaat operaatioon lähettäneillä vastuuhenkilöillä. Maan johdon tulisikin vastedes kertoa kunkin operaation tavoitteet riittävän selvästi, jotta kansalaiset ymmärtäisivät, miksi konfliktiin otetaan osaa, mitä hyötyjä ja riskejä osallistumisesta on, mikä on vetäytymisaikataulu ja kuinka paljon rahaa palaa.

Toistaiseksi päättäjät eivät ole lähteneet Debattibaarin keskusteluun mukaan.

– Päättäjät, mitä mahdollisuuksia te näitte Suomen osallistumisessa Afganistanin Isaf-operaatioon?

– Mitä olette oppineet?

Tuomas Muraja, Debattibaarin moderaattori