Debattibaari

EU:n sosiaalisesta ulottuvuudesta laaja keskustelu – Suomi sivussa

Kirjoitettu: 17.10.17

Kirjoittaja: Joonas Pörsti

  • Katseet kääntyvät Euroopan komission johdolla sosiaalisiin oikeuksiin Euroopassa.
  • Miksei Suomen hallitus osallistunut keskusteluun työelämän yhteisistä standardeista?
  • EU-debatin viimeinen viikko käynnistyi Debattibaarissa: vielä ehdit kommentoida.

 

Tulisiko minimipalkoissa olla samanlainen kohtuullinen taso kaikissa EU-maissa? Pitäisikö sen koskea myös niin sanottuja puolalaisia putkimiehiä, eli lähetettyjen työntekijöiden palkkausta ja työoikeuksia? Entä kodin ja työn yhteensovittaminen: tarvitaanko parannuksia isyysvapaisiin ja varhaiskasvatukseen myös muissa EU-maissa?

 

Tällaisista asioista on käyty Euroopan komission johdolla parin vuoden ajan laajaa keskustelua EU-maissa, ilman että siítä on kirjoitettu Suomessa juuri mitään. Aiheesta on nyt avattu keskustelua Debattibaarissa osana talous- ja rahaliiton kehittämistä. Tämä on keskustelulle aivan oikea asiayhteys.

 

EU:n sosiaalista ulottuvuutta tulisi ryhtyä tarkastelemaan ohjausjaksossa jäsenmaiden taloudenpidon rinnalla, toteaa SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n pääsihteeri Vertti Kiukas Debattibaarin #talous-keskustelun kommentissaan. ”EU:n talouspolitiikassa tulee löytää parempi tasapaino hyvinvoinnin ja talouden välille.”

 

Sosiaalinen ulottuvuus on ollut tapetilla monissa jäsenmaissa koko kuluvan vuosikymmenen, finanssikriisin alusta alkaen. Velkaongelmiin vastattiin euroalueen sääntöjen mukaisesti tiukentamalla taloudenpitoa.

 

Leikkaukset näkyivät monissa maissa korkeina työttömyyslukuina ja syrjäytymisenä. Samaan aikaan työmarkkinat liukuivat yhä syvempään murrokseen digitalisoitumisen, epätyypillisten työsuhteiden lisääntymisen ja globaalien tuotantoketjujen pirstoutumisen vaikutuksesta.

 

EU-komissio otti vuonna 2014 tavoitteeksi reilumman Euroopan rakentamisen vahvistamalla unionin sosiaalista ulottuvuutta. Tavoite on nyt konkretisoitunut 20 pääperiaatteeksi, joilla komissio pyrkii tukemaan työmarkkinoita ja kansallisia hyvinvointijärjestelmiä.

 

Toimivalta sosiaaliturvaa koskevissa asioissa säilyisi jäsenmaissa, mutta komissio esittää kansallisen lainsäädännön muokkaamista sosiaalisen pilarin ehdotusten mukaiseksi. Lisäksi ehdotusten toteutusta seurattaisiin niin sanotun eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa, pitäen tulostaululla kirjaa kunkin jäsenmaan edistymisestä. Listalla on alussa mainittujen esimerkkien ohella työntekijöiden valmiuksien kehittäminen digitalisoituvassa maailmassa sekä sosiaaliturvan ja oikeuksien kohentaminen epätyypillisissä työsuhteissa.

 

Komissio järjesti viime vuonna EU:n sosiaalisesta ulottuvuudesta laajan julkisen kuulemisen, johon osallistui kansalaisjärjestöjen ja työmarkkinaosapuolten lisäksi 21 jäsenvaltiota. Lisäksi viiden jäsenmaan parlamentit antoivat oman vastauksensa sosiaalisesta pilarista. Suomi loisti poissaolollaan kuulemisessa. Aiheesta ei ole myöskään käyty Suomessa julkista keskustelua.

 

”Suomi ei osallistunut konsultaatioon pilarista, vaikka hyötyisi korkeammista sosiaalisista standardeista muualla”, kirjoittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Maria Vaalavuo omassa kommentissaan. Vaalavuo näkee aihetta käsittelevässä blogissaan tässä menetetyn mahdollisuuden parantaa Suomen suhteellista kilpailukykyä, kun muut maat kurovat kiinni Suomen palkkatasoa ja työelämän normistoa.

 

Suomi on sitoutunut viimeksi Rooman julistuksessa maaliskuussa 2017 työskentelemään sosiaalisemman ja solidaarisemman Euroopan puolesta. Kuten Vaalavuo toteaa, myös Lissabonin sopimuksen 9. artiklassa säädetään, että unioni takaa toiminnassaan riittävän sosiaalisen suojelun.

 

Aloite on nyt Ruotsilla, joka järjestää pääministeri Stefan Löfvenin johdolla Göteborgissa sosiaalisen ulottuvuuden huippukokouksen 17. marraskuuta. Sitä kautta asia tulee myös Suomen EU-ministerineuvoston pöydälle. Asian valmistelu on kuitenkin edennyt jo pitkälle. Niin on myös EU:n sosiaalisen kehityksen rapautuminen. Tästä kantoi huolta Debattibaarin puheenvuorossaan myös Antti Ronkainen.

 

Monien EU-kansalaisten mielestä lupausten ja tekojen välillä on yhä iso kuilu. Se tulisi kuroa umpeen, jos halutaan vahvistaa yhtenäisyyttä ja luottamusta.

 

EU-komissio, EK ja FinUnions järjestivät Helsingissä erinomaisen keskustelutilaisuuden Millaisen EU:n haluamme. Siellä sosiaalisesta ulottuvuudesta käyty keskustelu jakautui nopeasti kahteen leiriin. Toisella puolella olivat työnantajat, toisella puolella työntekijät sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöt. Edellisten mukaan markkinavoimat hoitavat myös sosiaalisen ulottuvuuden, kunhan talous on terveellä pohjalla. Jälkimmäisten mukaan EU:n toimivaltaa tulisi vahvistaa sosiaalisissa asioissa. Mitä mieltä olet tästä itse?

 

Debattibaarin EU-debatissa on käynnissä viimeinen viikko, jonka jälkeen toimitamme keskustelun yhteenvedon tiedoksi hallituksen EU-ministerivaliokunnalle. Vielä ehdit mukaan baariimme! Joko on illan terävien aika?

 

Joonas Pörsti

EU-debatin moderaattori