Debattibaari

EU-debatissa kolme painavaa avausta

Kirjoitettu: 14.09.17

Kirjoittaja: Joonas Pörsti

”Euro on darwinistinen järjestelmä, jossa vahvat pärjäävät”, haastaa Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Debattibaarin EU-keskustelun avauspuheenvuorossaan. ”Olisi tärkeää, että keskustelu rahaliiton tulevaisuudesta käytäisiin mahdollisimman ennakkoluulottomasti.”

 

Saksa valmistautuu 24. syyskuuta järjestettäviin liittopäivävaaleihin. Niiden jälkeen maan uusi hallitus ryhtyy neuvottelemaan Euroopan talous- ja rahaliitto EMU:n sääntöjen viimeistelystä Ranskan kanssa.

 

Rakennetaanko euroalueelle yhteisiä verovaroja käyttävä valtiovarainministeriö, kuten Ranska esittää? Vai annetaanko Euroopan vakausmekanismille EVM:lle EU-komissiolta tehtäväksi budjettikurin vahtiminen, kuten Saksa linjaa?

 

Näillä päätöksillä voi olla kauaskantoisia seurauksia euroalueen vakauden ja kasvun, jäsenmaiden välisten jakolinjojen ja koko EU:n tulevaisuuden kannalta. Keskustelu vaihtoehdoista on Suomessa käymättä – toistaiseksi.

 

Antti Ronkainen muistuttaa, että Sipilän hallituksen nihkeä suhtautuminen finanssipoliittisen yhteisvastuun lisäämiseen on mahdollista vain Euroopan keskuspankin EKP:n poikkeuksellisten toimien ansiosta. Rahapolitiikassa yhteisvastuun mittava kasvattaminen on hyväksytty vähin äänin.

 

Jos Euroopan vakausmekanismi EVM valtuutetaan lisäksi valvomaan budjettikuria jäsenmaissa, kuten Saksa on esittänyt, valtaa siirtyy EU-instituutioilta jäsenmaille. Vaarana on, että euroalueen perusongelma jää ratkaisematta ja uudet kriisit odottavat nurkan takana, kun toisilla mailla on vaihtotaseessaan reippaasti ylijäämää, toisilla alijäämää.

 

Vakaan kasvun ja työllisyyden turvaaminen edellyttää myös Suomen Pankin johtokunnan jäsenen Olli Rehnin mukaan rahaliiton yhä hauraiden kohtien korjaamista. Rehn tuntee kentän: hän työskenteli EU:n talous- ja raha-asioista vastaavana komissaarina kriisivuosina 2010–2014.

 

Debattibaarin toisessa avauspuheenvuorossa Rehn asettuu lähelle Suomen hallituksen linjaa: euroalueen uudistamisen painopiste on syytä pitää lähivuosina pankkiunionin viimeistelyssä. ”Pankkiunionin viimeistely vaatii kuitenkin nykyisten pankkiongelmien siivoamista pöydältä kansallisin ratkaisuin ja sijoittajavastuuta toteuttaen”, Rehn kirjoittaa.

 

Kolmannessa Debattibaarin puheenvuorossa Euroopan parlamentin jäsen ja vihreän parlamenttiryhmän varapuheenjohtaja Heidi Hautala nostaa katseen globaalille tasolle. EU:n uudistaminen on jokaisen jäsenmaan etu. Pöydällä on ilmastonmuutoksen, veronkierron estämisen ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kokoisia asioita. Mikään jäsenmaa ei selviä niistä yksin, kaikki ovat yhdessä vahvempia. Jotta euroryhmä – ja viime kädessä koko unioni – olisi toimiva, yhteistyötä on syvennettävä.

 

”Poliittiset valinnat pohjautuvat aina yhteiseen arvopohjaan: demokraattiseen oikeusvaltioon, vapauteen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen”, Hautala kirjoittaa.

 

Minkälaisiin valintoihin Suomen hallituksen tulisi valmistautua noiden arvojen ajamiseksi Suomessa, Euroopan unionissa ja maailmassa. Siitä alkaa nyt Debattibaarissa keskustelu!


Heidi Hautala:

Jokaisen jäsenmaan etu on vahvistaa EU:n maailmanlaajuista roolia

Euroaluetta ei saada toimimaan, jos sen toimintaa ei syvennetä.

Unioni on kulkenut demokraattisempaan suuntaan, kun Euroopan parlamentin valtaa on vahvistettu.

EU:lla on mahdollisuus toimia vahvasti esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa, veronkierron estämisessä ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisessä.


Olli Rehn:

Unionin uudistaminen on Suomenkin etu

Vakaan kasvun ja työllisyyden turvaaminen edellyttää, että rahaliiton yhä hauraat kohdat on korjattava.

Euroalueen uudistamisen painopiste on syytä pitää lähiaikoina pankkiunionin viimeistelyssä – sijoittajavastuuta  toteuttaen.

Euroalueesta ei tule liittovaltiota, eikä se myöskään hajoa. Ääripäiden välillä on realistinen kolmas tie, lujalla pohjalla toimiva vakausunioni.


Antti Ronkainen:

Darwinistinen euro ei ole Suomen etu

Saksa ja Ranska linjaavat mahdollisesti jo lokakuussa Euroopan talous- ja rahaliiton tulevaisuudesta.

Suomen hallitus tukee Saksan visiota Euroopan valuuttarahastosta, mutta laajempi julkinen keskustelu Suomen EMU-kannasta on käymättä.

Suomi sanoo ”ei” yhteisvastuulle ja ”kyllä” keskuspankkirahoitukselle samalla kun EMU-maiden välisten jakolinjojen annetaan kasvaa.