Debattibaari

Energiakeskustelun loppuyhteenveto

Kirjoitettu: 09.02.15

Kirjoittaja: Elina Venesmäki

Energiapolitiikassa tarvitaan valtavia muutoksia. Tämä kävi selväksi Debattibaarin tiedepilotissa, joka alkoi tammikuun 8. päivänä heti Tieteen päivien energia- ja ilmastoaiheisen keskustelun jälkeen ja jatkui noin kuukauden. Tässä keskustelun satoa.

 

Energiakysymys on hyvin haastava. Energiatehokkuuden professori Jero Ahola Lappeenrannan yliopistosta totesi, että päästöjen vähentäminen 80 prosentilla tarkoittaa käytännössä, että kasvihuonekaasupäästöistä vapaaksi pitää saada sähköenergian ja lämmön tuotanto, liikenne ja kemikaalien sekä lannoitteiden tuotanto. Tämän lisäksi metsäpinta-alan pienentämisen on loputtava.

 

“Sähköenergian ja lämmön tuotanto vastaavat vain neljännesosasta kasvihuonepäästöjä. Kasvihuonepäästökeskustelu keskittyy harmittavan usein pelkästään sähköenergian tuotantoon”, hän sanoi.

 

Hetken aikaa keskustelu pyöri Kiinan, Intian ja Saksan kokemuksissa. Keskustelu keskittyi kuitenkin siihen, mitä juuri Suomen kannattaisi tehdä. Yleinen kanta oli, että ilmastonmuutos on vaarallinen, ja jotta pahimmat seuraukset voidaan välttää, käyttöön pitää ottaa varmuuden vuoksi kaikki hiilipäästöjä vähentävät keinot.

 

Ydinvoimalle löytyi puolustajia. Enimmäkseen keskustelijat puolustivat ydinvoimaa, koska ilmankaan ei pärjätä. Myös hiilen talteenotto, CCS, nostettiin vaihtoehdoksi, joka ei vielä kannata, mutta on tulevaisuudessa tärkeä.

 

Lisäksi listattiin paljon muita keinoja: Aktivisti ja jatko-opiskelija Janne Korhonen sanoi, että tarvitsemme myös valtavasti energiansäästöä, metsittämistä jne. Laajamittaisen biomassan ongelmiin ollaan hänestä vasta heräämässä.

 

Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään parhaasta mahdollisesta tekniikasta – onkohan sellaista edes? Energiapäätökset ovat poliittisia.

 

 

Työtä ja tuloja tarjolla?

 

Suomen tärkeimmäksi rooliksi taistelussa ilmastonmuutosta vastaan nousi cleantech-osaaminen ja sen vienti esimerkiksi Kiinaan. Siellä päästökuorman pienentäminen on huipputärkeää. Professori Anne Jalkala Lappeenrannan yliopistosta sanoi, että Suomessa on valtavasti osaamista, mutta emme osaa kaupallistaa tekemisiämme.

 

Ideoita eteenpäin löytyi useita. Professori Seppo Valkealahti Tampereen teknillisestä yliopistosta sanoi, että usiutuvaan energiaan perustuva sähkön tuotanto tulee valtaosin koostumaan aurinko-, tuuli- ja vesivoimasta tässä järjestyksessä. Koska auringolla ja tuulella ei ole inertiaa, tarvitsemme uudenlaisen voimajärjestelmän ja sähkön varastointia. Tällaisen järjestelmän kehittäminen on alkutekijöissään.

 

Kansalaiseksi itsensä esitellyt Kari Vahtiala toivoi, että kansalaisille tarjottaisiin nykyistä paremmat mahdollisuudet tuottaa uusiutuvaa energiaa: mahdollisuus kytkeytyä sähköverkkoon ja hinta sinne syötetylle energialle.

 

Käytännön toteuttaja Markku Nivakoski kertoi esimerkin Kainuusta. Siellä kotitaloudet on saatu mukaan markkinaehtoisesti. Kuluttaja-asiakkaan hintaa on alennettu verotuksen keinoin niin, että kysyntä suuntautuu uusiutuvilla tuotettuun energiaan.

 

Energia-asiantuntija Ville Karttusen mielestä uusiutuvien polttoaineiden pitäisi voittaa fossiiliset polttoaineet vapailla markkinoilla. Hän totesi, että aina löytyy kysyntää, jos fossiiliset ovat halvempia kuin uusiutuvat.

 

Professori Raimo Lovio Aalto-yliopistolta sanoi kuitenkin, että vallitsevat hinnat eivät onneksi ole ainoa suunnan valintaan vaikuttava asia. Suomessa moni on jo lähtenyt koko ajan kasvaville markkinoille, joita ilmastonmuutoksen torjunta tuottaa. Tähän voidaan Loviosta vaikuttaa poliittisilla päätöksillä: Tarvitaan panostuksia teknologiaan ja kaupallistamiseen, energiatehokkuutta edistäviä normeja ja hallinnollis-teknisten esteiden raivaamista. Lisäksi uusiutuviin investoimista kannattaa tukea, koska fossiilisia tuetaan rajusti ja päästöoikeudet näyttävät pysyvän pitkään halpoina.

 

Professori Esa Vakkilainen Lappeenrannan yliopistosta lisäsi, että fossiilisten polttoaineiden ja ydinvoiman tutkimusta tuetaan paljon enemmän kuin uusiutuvan energian.

 

 

Voimaa laumakäyttäytymisestä

 

VTT:n Pekka Koposen mielestä Suomen pitäisi säästää energiaa kysynnän joustoilla, koska tämä on nopea säästötapa. Hänestä kysynnän jousto pitäisi saada mukaan energiakatselmuksiin ja -palveluihin keskisuurten kuluttajien joustopotentiaalin löytämiseksi.

 

Esa Vakkilainen ehdotti, että otettaisiin käyttöön päästöraja 500 mg/MWh uusissa hiilivoimaloissa, vaikka siirtymäajalla vanhoissakin.

 

Professori Anne Jalkala Lappeenrannasta halusi tukea laumakäyttäytymistä. Siis jos yksi asentaa katolleen aurinkopaneelin, naapuristossa muiden on helpompi seurata perässä. Samaa sanoi Esa Vakkilainen. Hänestä tarvittaisiin tuotteille vähähiilisyydestä kertova merkki. Ihmiset ovat valmiita ostamaan reilun kaupan tuotteita, Vakkilainen sanoi uskovansa, että tämä toimisi samalla tavalla.

 

Opiskelija Paula Sankelo Aalto yliopistosta sanoi kuitenkin, että vastuuta ei pidä jättää kuluttajille vaan vastuu päästöjen rajoittamisesta riittävän nopealla aikataululla on päättäjillä. Vastuu päättäjien valinnasta on meillä kansalaisilla.

 

Mutta miksi päätöksiä ei saada aikaiseksi, ei ainakaan tarpeeksi nopeasti? Psykiatrian professori Johannes Lehtonen (emer.), Itä-Suomen yliopisto sanoi, että tarvitaan positiivista muutosmotivaatiota, jotta väestö ja päättäjät muuttavat ilmastokäyttäytymistään. Väestön hiljaisen huolestuneisuuden pitäisi kehittyä muutoshalukkuudeksi. Silloin he pitäisivät ekologisesti tervettä energian tuotantoa ja kulutusta tavoittelemisen arvoisina ja myönteisinä asioina. Että tähän päästäisiin, tarvitaan avointa keskustelua.

 

Debattibaarissa keskustelu: Eroon ilmastopäästöistä – miten se onnistuu, keräsi 22 osallistujaa ja noin 80 kommenttia. Keskustelu on nyt tauolla, ja tarkempi kooste keskustelusta on tekeillä. Otamme mielellämme vastaan palautetta, koska kehitämme Debattibaaria. Toivomme voivamme jatkaa saman aiheen käsittelyä vähän muöhemmin.

 

Linkki keskusteluun

 

Tämän keskustelun osallistujat:

  • Jero Ahola, energiatehokkuuden professori, Lappeenrannan yliopisto
  • Ilkka Hannula, tutkija, VTT
  • Anne Jalkala, tuotantotalouden professori, Lappeenrannan yliopisto
  • Ville Karttunen, energia-asiantuntija
  • Pekka Koponen, erikoistutkija, VTT
  • Janne Korhonen, jatko-opiskelija, Aalto-yliopisto
  • Timo Järvensivu, tutkija, yrittäjä
  • Johannes Lehtonen, psykiatrian professori (emer.), Itä-Suomen yliopisto
  • Raimo Lovio, ympäristö- ja innovaatiojohtamisen professori, Aalto-yliopisto
  • Markku Nivakoski, projektipäällikkö, Kainuun Etu Oy
  • Veijo Pakarinen, energiakonsultti
  • Rauli Partanen, tietokirjailija (energia ja ilmasto)
  • Paula Sankelo, energiatekniikan opiskelija, Aalto-yliopisto
  • Jyri Seppälä, professori, Suomen ympäristökeskus, Suomen ilmastopaneelin jäsen
  • Juho Satti, OTM, kauppatieteen yo, eduskuntavaaliehdokas (keski.)
  • Aki Suokko, energia-alan ammattilainen
  • Sanna Syri, energiatalouden professori, Aalto yliopisto, Suomen ilmastopaneelin jäsen
  • Jukka Tuomela, matematiikan professori, Itä.Suomen yliopisto
  • Kari Vahtiala, kansalainen
  • Esa Vakkilainen, professori, uusiutuvat energiajärjestelmät, Lappeenrannan yliopisto
  • Seppo Valkealahti, sähkötekniikan professori, Tampereen teknillinen yliopisto
  • Annikki Vehniäinen, kuitutekniikan ammattilainen