Debattibaari

Energiakeskustelun neljäs yhteenveto

Kirjoitettu: 20.01.15

Kirjoittaja: Elina Venesmäki

Debattibaarissa keskustellaan nyt siitä, onko energiakäänne jo meneillään ja voivatko uusiutuvat energialähteet voittaa.

 

Aalto yliopiston professorin Sanna Syrin mielestä uusiutuvat eivät riitä. Ilmastonmuutoksen hillintään tarvitaan kaikkia keinoja, myös hiilidioksidin talteenottoa (CCS).

 

”En pidä uskottavana, että fossiilisten resurssien haltijat vain pidättäytyisivät niiden käytöstä.”

 

Samasta syystä myös professori Esa Vakkilainen Lappeenrannan yliopistolta uskoo, että CCS on arvokas asia tulevaisuudessa. Vielä se ei kannata, koska päästöoikeus on niin halpa.

 

Bisnesmahdollisuus uusiutuvat ovat ainakin. Aalto-yliopiston professori Raimo Lovio sanoo, että Suomessa moni toimija on ymmärtänyt, että energiamurroksessa kannattaa kulkea kärjessä.

 

”Suomen strategian ydin on biotalous, cleantech ja digitalisaatio eli työllisyyden hakeminen kasvavilta ilmastonmuutoksen torjunnan markkinoilta. Edistyksellisiltä kotimarkkinoilta voimme ponnistaa vientiin.”

 

Loviosta tarvitaan panostuksia teknologiaan ja kaupallistamiseen, energiatehokkuutta edistäviä normeja ja hallinnollis-teknisten esteiden raivaamista. Lisäksi uusiutuviin investoimista kannattaa tukea.

 

Energia-asiantuntija Ville Karttunen sanoo, että Suomen energiapolitiikka pitäisi saada linjaan globaalien (erityisesti Kiinan) ongelmien kanssa.

 

”Suomen energiapolitiikan pitäisi tukea sellaisia energiantuotannon ratkaisuja, jotka voidaan koeponnistaa Suomessa ja siirtää helposti vaikka Kiinaan.”

 

Professori Seppo Valkealahti Tampereen teknillisestä yliopistosta sanoo, että teknologiamurros uusiutuvaan energiaan sähköenergian tuotannossa tapahtuu nyt, mutta ehdimme mukaan, koska markkina on valtava.

 

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta uskoo, että Saksa jatkaa vakuuttavalla tavalla cleentechin suurmaana myös jatkossa.

 

”Vuoden 2014 päästöt ovat jäämässä alimmalle tasolle sitten vuoden 1990. Saksa hyväksyi joulukuun alussa suunnitelman, jolla maa tähtää 40 % päästövähennykseen vuoteen 2020 mennessä.”

 

Jatko-opiskelija Janne Korhonen Aalto yliopistolta sanoo, että Saksan vuoden 2014 päästöt ovat alhaisia pitkälti leudon talven vuoksi.

 

”Vuonna 2013 hiiltä poltettiin enemmän kuin koskaan vuoden 1990 jälkeen.”

 

Korhosesta uusiutuvaan energiaan suhtaudutaan nykyisessä keskustelussa poikkeuksellisen kritiikittömästi. Esimerkiksi uusiutuvien vaatimista melko suurista materiaalipanoksista ei juuri puhuta.

 

Energiatehokkuuden professori Jero Ahola Lappeenrannan yliopistosta sanoo, että jos tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä globaalisti 80 prosenttia, päästöistä vapaaksi pitää saada: sähköenergian ja lämmön tuotanto, liikenne ja kemikaalien sekä lannoitteiden tuotanto. Lisäksi metsäpinta-alan pienentämisen on loputtava.

 

”Kasvihuonepäästökeskustelu keskittyy harmittavan usein pelkästään sähköenergian tuotantoon.”

 

Entä voivatko päästöt laskea, jos talous kasvaa? Esa Vakkilaisen mielestä voivat. EU on vähentänyt CO2 päästöjään vuodesta 1990. Kuitenkin BKT on noussut.

 

Tutkija ja yrittäjä Timo Järvensivu miettii, kuinka tärkeää on, että BKT kasvaa.

 

”Kuinka moni on valmis hyväksymään BKT:n laskun, jos (jos, ei välttämättä kun) tiukka globaali CO2-katto asetetaan ja irtikytkentä ei sitten onnistukaan? Minä olen. Toinen on mielestäni tärkeämpi kuin toinen.”

 

VTT:n tutkija Ilkka Hannula sanoo, ettei ihmiskunnalta puutu teknisiä tai taloudellisia resursseja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Ongelmana on globaaliin sopimuksen puute.

 

”Toisaalta monissa maissa tehdään alueellisesti paljon kunnianhimoisempia ratkaisuja kuin kansallisella tasolla. Ehkä ilmastonmuutos pysäytetäänkin bottom-up eikä top-down?”

 

Professori Jukka Tuomela Itä-Suomen yliopistosta huomauttaa, että energiakysymykset eivät ole sellaisia, joista poliitikot voisivat tehdä oikeita päätöksiä, kunhan vain saavat oikeaa teknistä tietoa.

 

Päätökset ovat poliittisia.

 

”Tulevat energiapolitiikan ratkaisut vaikuttavat kaikkeen politiikkaan.”

 

Kysymyksiä

  • Voiko Suomi päästä hiilivoimasta eroon? (muustakin kuin vain lauhdevoimasta) Miten?
  • Mitä päätöksiä tarvitaan, että puhdas energia nousee täälläkin?
  • Pitäisikö Suomen julistaa kunnianhimoisempia ilmastotavoitteita kuin nyt ja myös päästä niihin?

Keskusteluun: debattibaari.fi/ilmasto