Debattibaari

Energiakeskustelun toinen yhteenveto

Kirjoitettu: 14.01.15

Kirjoittaja: Elina Venesmäki

Debattibaarissa tutkija Ilkka Hannula, VTT, sanoo, että ilmastonmuutos pysäytetään investoimalla voimakkaasti olemassa oleviin teknologioihin (mm. energiatehokkuus, tuuli, aurinko, ydinvoima, CCS ja bioenergia).

 

”Ratkaisujen etsiminen ‘uusista suunnista’ ei ole välttämätön edellytys ilmastonmuutoksen hidastamiselle.”

 

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun energiatalouden professori Sanna Syri on samaa mieltä.

 

”Ilmastonmuutoksen tehokkaaseen globaaliin hillintään tarvitaan kaikkia keinoja.”

 

Syri sanoo, että tarvitaan myös CCS:ää ja sen käyttöön saamiseen riittävää hiilen hintaa.

 

”En pidä uskottavana sitä, että fossiiilisten resurssien haltijat vain pidättäytyisivät niiden käytöstä. Saksakin on viime vuosina “kunnostautunut” uusilla jättimäisillä hiilivoimaloilla?”

 

Professori ja Suomen ilmastopaneelin jäsen Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta sanoo, että meidän pitäisi katsoa Saksan energiapolitiikkaa uusin silmin. Suomessa Saksan päätöstä luopua ydinvoimasta on pidetty huonona talouden ja ilmaston näkökulmasta.

”Nyt Saksan vuoden 2014 päästöt ovat jäämässä alimmalle tasolle sitten vuoden 1990. Merkelin johdolla Saksa hyväksyi joulukuun alussa suunnitelman, jolla maa tähtää 40 prosentin päästövähennykseen vuoteen 2020 mennessä.”

 

Professori Esa Vakkilainen Lappeenrannan yliopistosta sanoo, että Kiina on saatava mukaan aktiivissesti vähentämään CO2 päästöjään.

”Intia ja Kiina vastaavat käytännössä kaksistaan hiilen käytön lisäyksestä.”

 

Energia-asiantuntija Ville Karttunen kommentoi tähän, että Suomen energiapolitiikka pitäisi saada linjaan globaalien (erityisesti Kiinan) ongelmien kanssa, niin että se tukisi ratkaisuja, jotka voidaan ensin koeponnistaa Suomessa ja sitten siirtää helposti vaikka Kiinaan.

Tietokirjailija Rauli Partanen huomauttaa, että Kiinan päästöt ovat osittain meidän, siis ne johtuvat suurelta osalta siitä, että Kiina valmistaa länsimaihin tavaraa.

 

Partanen lisää, että Kiina tekee paljon. Se aloittaa vuonna 2020 maailman suurimman päästökauppa-alueen ja panostaa jo nyt vahvasti uusiutuviin sekä nykyisiin kevytvesireaktoreihin ja 4. sukupolven ydinreaktoreihin.

 

Professori Esa Vakkilainen sanoo, ettei riitä, että Kiina tekee jotain oikein.

 

Matematiikan professori Jukka Tuomela Itä-Suomen yliopistosta sanoo, että Kiinan päästöt henkeä kohti ovat selvästi pienemmät kuin ”länsimaissa”. Professori Esa Vakkilainen Lappeenrannasta kuitenkin kiistää tämän.

”Uusissa tutkimuksissa viime vuoden lopulla Kiina ohitti EU:n CO2 päästöissä henkeä kohti. Kiina tuottaa nyt 7.2 tCO2 henkeä kohti kun EU tuottaa 6.8 tCO2. Toki USA tuottaa 16.5 tCO2 henkeä kohti.”

 

Uusiakin ideoita keskustelijat tuovat mukaan. Erikoistutkija Pekka Koponen, VTT, sanoo, että säästötavoitteisiin ei päästä ilman dynaamista kysynnän joustoa.

 

”Sähkön tuotanto perustuu entistä enemmän vaihteleviin uusiutuviin energialähteisiin, lämmön tarpeen mukaan ajettavaan CHP:hen ja ydinvoimaan. Pelkästään keskitetysti ja verkkoja vahvistamalla tarvittavan säätövoiman tuottaminen on kustannus- ja ympäristövaikutuksiltaan kestämätöntä.”

Koposesta dynaaminen kysynnän jousto on keskitettyjä voimalaitoksia luotettavampi ja nopeampi säätöresurssi. Kysynnän jousto olisi siksi saatava mukaan energiakatselmuksiin ja -palveluihin keskisuurten kuluttajien joustopotentiaalin löytämiseksi.

 

Johannes Lehtonen, Psykiatrian professori (emer.), Itä-Suomen yliopistosta sanoo, että tärkeintä on herättää väestössä ja päättäjissä positiivinen muutosmotivaatio. Tällöin ekologisesti terve energian tuotanto ja kulutus nähtäisiin tavoittelemisen arvoisina ja myönteisinä asioina.

 

”Siihen tarvitaan tasapainoista ja kokonaisvaltaista strategiaa, jossa sekä suurilla että pienillä toimijoilla on sijansa.”

 

Kysymyksiä:

  • Tarvitaanko CCS:ää? Ydinvoimaa? Riittäävätkö tuuli, aurinko ja energiansäästö?
  • Miten kysyntää voi säädellä?
  • Miten sähkön kuluttajat saadaan mukaan säästötalkoisiin – vai kannattaako heiltä odottaa mitään?

 

Keskusteluun: https://debattibaari.fi/debatti/ilmasto/