Debattibaari

Energiakeskustelun ensimmäinen yhteenveto

Kirjoitettu: 12.01.15

Kirjoittaja: Elina Venesmäki

Seuraava hallitus neuvottelee taakanjaosta Pariisin ilmastokokouksen jälkeen, eli kuinka paljon Suomen ei-päästökauppasektorin pitää vähentää päästöjä. Hallitus myös suunnittelee politiikan, jolla 2030-tavoitteet saavutetaan. Näin sanoi Ilmastopaneelin Markku Ollikainen Tieteen päivillä.
Miten tavoitteet saavutetaan?

 

Tieteen päivien paneelissa torstaina 8.1. eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Päivi Lipponen (sd.) viittasi suunnitteilla olevaan Metsä Fibren sellutehtaaseen ja siihen kuinka samalla voidaan valmistaa monenmoisia kemikaaleja, kangasta lääkkeitä ja muuta vastaavaa.

 

Debattibaarissa kuitutekniikan ammattilainen Annikki Vehniäinen sanoo, että Metsäteollisuus valmisti kyllä sivutuotteita sota-ajasta 1970-luvulle asti ja tekniikat ovat olemassa. Metsäteollisuus ei vaan ole kiinnostunut näistä, suuret tulovirrat kiinnostavat enemmän. Pienille yrityksille tässä voisi olla mahdollisuuksia.

 

Energia-asiantuntija Ville Karttunen sanoo, että uusiutuvien polttoaineiden pitää voittaa fossiiliset polttoaineet vapailla markkinoilla.

 

”Blending-mandaatit tai käyttökiellot eivät toimi. Aina löytyy kysyntää, jos fossiiliset ovat halvempia kuin uusiutuvat.”

 

Professori Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta sanoo, että siirtymisessä kestävään energiatalouteen vallitsevat hinnat eivät kuitenkaan ole ainoa tärkeä asia, onneksi.
Monet Suomessa käyttäytyvät jo nyt strategisesti ymmärtäen että kannattaa kulkea kärjessä energiamurroksessa.

 

”Suomen strategian ydin on biotalous, cleantech ja digitalisaatio eli työllisyyden hakeminen kasvavilta ilmastonmuutoksen torjunnan markkinoilta. Edistyksellisiltä kotimarkkinoilta voimme ponnistaa vientiin.

 

Hänen mukaansa tarvitsemme panostuksia teknologiaan ja kaupallistamiseen, energiatehokkuutta edistäviä normeja ja hallinnollis-teknisten esteiden raivaamista.

 

“Lisäksi uusiutuviin investoimista kannattaa tukea, koska fossiilisia tuetaan rajusti ja päästöoikeudet näyttävät pysyvän pitkään halpoina.”

 

Tietokirjailija Rauli Partanen sanoo, että fossiilisten tuet koostuvat suurelta osin öljyn/kaasuntuottajamaiden omille kansalaisilleen tarjoamasta halvasta polttoaineesta (Iran, Saudit, Venezuela, Venäjä..).

 

”Eivät ne hyvä asia ole, ja vääristävät markkinasignaaleja esimerkiksi öljyn hinnan osalta, mutta periaatteessa ne voi nähdä myös jonkinlaisena osana näiden maiden sosiaaliturvaa.”

 

Siksi Partasesta on rohkeaa toivoa, että nämä tuet saataisiin käännettyä tukemaan uusiutuvia. Partasesta ydinvoima on maailman merkittävin vähähiilinen energianlähde ja hän kaipaa lisää keskustelua siitä.

 

Pertti Jokiniemi kyselee, miten niin kaukolämpö on huono, niin kuin Matti Vanhanen (kesk.) paneelissa sanoi. Kari Vahtialan mielestä yksityisiä ihmisiä pitäisi kannustaa tuottamaan itse uusiutuvaa energiaa.

”Mahdollisuus sähköverkkoon kytkeytymiseksi ja hinta sille syötetylle energialle. Näillä toimenpiteillä uskon että sadattuhannet kotitaloudet olisivat valmiita sijoittamaan 1000–3000 euroa tähän tekniikkaan.”

 

Energia-alan ammattilainen Aki Suokko sanoo, että fossiilisen energian saamat tuet ovat IEA:n laskelmissa vain niin sanottuja suoria tukia. Todelliset tuet lienevät vieläkin suurempia kuin 500 miljardia vuodessa, koska jos kaikki fossiilisten polttoaineiden haitat eivät näy niiden hinnassa, tavallaan fossiilienergia saa yhteiskunnan tukea siinäkin.

 

Suokosta fossiilienergian ilmastohaitat voidaan huomioida tehokkaasti kansainvälisellä päästöoikeuskaupalla.

 

Johannes Lehtonen, Psykiatrian professori (emer.), Itä-Suomen yliopistosta sanoo, että tärkeintä on herättää väestössä ja päättäjissä positiivinen muutosmotivaatio. Tällöin ekologisesti terve energian tuotanto ja kulutus nähtäisiin tavoittelemisen arvoisina ja myönteisinä asioina.

”Siihen tarvitaan tasapainoista ja kokonaisvaltaista strategiaa, jossa sekä suurilla että pienillä toimijoilla on sijansa.”

 

Kysymyksiä:

  • Pitäisikö meidän tarttua hanakammin pieniin puroihin eikä niin etsiä suuria ratkaisuja?
  • Saadaanko kotitaloudet tuottamaan itse energiaa, vai onko meillä verkko tukossa, jos joka katolla on yhtäkkiä aurinkopaneeli?
  • Onko kaukolämpö toimivin ratkaisu?
  • Pitääkö uusiutuvien olla halvempia kuin fossiiliset? Miten se onnistuu, tuillako?
  • Miten valtio voisi tukea energiatehokkuuden edistämistä ja uusiutuvia?
  • Tarvitseeko Suomi tai maailma ydinvoimaa – tai ovatko sen riskit liian suuret (tekniset ja poliittiset)?
  • Voidaanko fossiilienergian haitat huomioida kansainvälisellä päästöoikeuskaupalla – vai onko koko kauppa huono idea, koska se ei toimi, niin kuin Raimo Lovio sanoo.

 

Keskusteluun: https://debattibaari.fi/debatti/ilmasto/