Debattibaari

Eläkekeskustelun yhteenveto

Kirjoitettu: 30.09.14

Kirjoittaja: Raine Tiessalo

Keskustelijat tähän mennessä:

Vartiainen Juhana, VATT
Kaukoranta Ilkka, SAK
Kautto Mikko, Eläketurvakeskus
Kiander Jaakko, Ilmarinen
Lepomäki Elina, Kokoomus, kansanedustaja (kok.)
Säkkinen Teppo, Keskustanuoret

 

Kuka kantaa suhdannevaihtelut ja kenelle kuuluu vastuu uudistuksista?

 

Debattibaarin eläkekeskustelussa on intouduttu arvioimaan Ruotsin eläkejärjestelmän piirteitä suomalaisesta vinkkelistä. Ruotsissa eläkkeiden taso joustaa talouden yleisen kehityksen mukana.  Eläke voi siis nousta tai laskea suhdanteiden mukana. Tämä periaate saa kuitenkin sapiskaa sekä Ilmarisen eläkepolitiikasta vastaavalta johtajalta Jaakko Kianderilta että SAK:n ekonomistilta Ilkka Kaukorannalta.

“Ruotsin malli on huono. Se siirtää liikaa riskiä eläkeläisille, joilla on huono riskinkantokyky”,
linjaa Jaakko Kiander.

Riskinkantokyvystä on huolissaan myös Ilkka Kaukoranta. Hänen mukaansa suhdanneriskit sopivat paremmin eläkejärjestelmän kuin yksittäisen eläkeläisen kannettavaksi.

“Eläkejärjestelmän pitää sopeutua talouden ja elinajan muutoksiin. Ruotsin valitsema tie tähän on kuitenkin huono. On kohtuutonta, että eläkeläisten toimeentulo heiluu suhdanteiden mukana”,
Kaukoranta linjaa.

Kaukorannan mukaan Suomen valitsema tie on “ihmisen kannalta turvallisempi ja ennustettavampi”, koska maksussa olevien eläkkeiden ostovoima turvataan indeksillä ja eläkejärjestelmää ajoittain uudistetaan sen kestävyyden varmistamiseksi.

 

Nousevatko eläkemaksut?

 

Suomen tuoreessa eläkeratkaisussa takaovi eläkemaksujen korotuksille näyttää jäävän yhä auki. Ruotsin ja Tanskan uudistuksissa tuo mahdollisuus pyrittiin minimoimaan. Tanskassa eläkeikä sidottiin elinajanodotteeseen mekaanisesti siten, että jokaisella on vuoden 2030 jälkeen oikeus saada laskennallisesti 14,5 vuoden ajan eläkettä.
Keskustanuorten puheenjohtaja Teppo Säkkinen suostuisi korottamaan eläkemaksuja, jos se tehtäisiin heti.

“Työeläkemaksuja pitäisi korottaa maltillisesti vielä, kun suuret ikäluokat ovat työelämässä. Se nostaa työllistämisen hintaa nyt, mutta on parempi kuin roima korotus 10 vuoden päästä. Korotustarve ei poistu, vaikka eläkeikä nousee”,Säkkinen linjaa.

Jatkuvien uudistusten sijaan Ruotsi loi kertaheitolla järjestelmän, jonka arkkitehdit kuvailivat kestävän “seuraavaan jääkauteen sakka”.
Mutta Eläketurvakeskuksen tutkimuspäällikön Mikko Kauton mukaan seuraavaan jääkauteen saakka kestävää eläkejärjestelmää ei ole kuitenkaan olemassa. Kauton mukaan kaikissa eläkejärjestelmissä muutostarve on pysyvää, vaikka ajoitus vaihtelee.

“Tarkistusta vaaditaan ajoittain toimintaympäristön, politiikan, arvojen ja tulevaisuutta koskevien odotusten muuttuessa. Ruotsin ”jääkauden kestävä” järjestelmä on paraikaa monesta eri syystä arvioitavana (http://bit.ly/1m06PA8)”.

 

Ammattiliitot sivuun vai ei?

 

Ruotsissa ammattiliitot sysättiin sivuun ennen eläkereformin lopullista läpimurtoa. Poliitikot siis ottivat ohjat käsiinsä ja kantoivat viime kädessä vastuun. Suomessa neuvottelut ovat olleet edelleen ammattiliittojen, työnantajien ja hallituksen yhteissavottaa.
Ajatushautomo Liberan entinen tutkimusjohtaja Elina Lepomäki oudoksuu ammattiliittojen ratkaisevaa roolia Suomessa. Lepomäki vaatii vastuuta päätöksistä enemmän valtiolle ja lisää valtaa valinnoista suoraan vakuutetuille itselleen.

“Lakisääteinen eläkevakuutusmarkkina ei toimi optimaalisesti silloin, kun vakuutusmaksun tasosta ja etuuden suuruudesta (sisältää myös eläkeiän) päättävät tahot, joilla ei ole vakuuttajan eikä vakuutetun suoraa mandaattia“.

Lepomäen mukaan Suomen Ruotsia alhaisempi rahastointiaste (noin 25%) vähentää vakuutetun intessiä ja mahdollisuutta vaikuttaa omaan eläketurvaansa.

“Kun eläkkeet taas rahoitetaan veroluontoisesti (ja 75-prosenttisesti suorana tulonsiirtona), tulisi päätäntävallan myös olla valtiolla. Tämän lisäksi päätäntävaltaa tulisi jalkauttaa myös suoraan edunsaajille.”

Myös keskustanuorten Teppo Säkkinen haluaa nähdä valtion roolin eläkeneuvotteluissa vahvana.

“Valtion on oltava kolmikannan kärki, koska eläköitymisikä vaikuttaa niin paljon muuhun julkiseen talouteen.”

Mikko Kautto valaisee työmarkkinajärjestöjen vahvaa roolia Suomessa kahdella syyllä.

“Ensinnäkin ne perustelevat oikeutta päätöksiin rahoitusvastuulla; työeläkkeet rahoitetaan työnantajan ja palkansaajan maksuilla. Lisäksi tämä ja edelliset hallitukset ovat aktiivisesti halunneet, että työmarkkinajärjestöt neuvottelevat tästä asiasta”.

VATT:in ylijohtaja Juhana Vartiainen haluaa muistuttaa joka tapauksessa kaikkia neuvotteluosapuolia vastuustaan.

“Ei riitä, että parit [osapuolet] ajattelevat luovansa kestävän eläkejärjestelmän. Niiden on myös vaikutettava valtion ja kuntien kestävyysvajeeseen. Tätä vastuuta ne eivät voi välttää, kun ne kerran ovat eläkeasioissa vallan halunneet.”

“Eläkenormit vaikuttavat koko julkiseen talouteen, eivätkä vain eläkejärjestelmän kestävyyteen.”,
Vartiainen muistuttaa.

 

 

Jäikö joku näkökulma puuttumaan tässä kirjoituksessa? Haluaisitko lisätä tekstiin perustellun argumentin? Tulkitsimmeko jotain kirjoittajista väärin?
Vielä ehdit osallistua keskusteluun tästä. Perustele hyvin, siten saat näkökulmasi seuraavaan artikkeliversioon tästä aiheesta.