Pitäisikö Suomen ottaa käyttöön velkajarru?
Avattu: 28.09.14 |
Keskustelua moderoi: Raine Tiessalo |
RAINE TIESSALO
Tapaus Kreikka teki selväksi, että euromaakin voi menettää luottokelpoisuutensa ja velaksi elämisellä on rajansa.
Valtion velkaantuminen voi olla talouspoliittisesti perusteltua, jos sen avulla pystytään synnyttämään tulevaisuudessa verotuloja parantamalla talouden suorituskykyä. Krooninen velkaantuminen on kuitenkin yli varojen elämistä, tulevien verotulojen syömistä etukäteen ja laskun siirtämistä seuraaville sukupolville. Suomen koko julkisen velan on ennustettu ylittävän euroalueen kielletyn rajan viimeistään vuonna 2015, eli 60 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Suomessa juupas/eipäs – keskustelua aiheesta on leimannut se ikuinen jos.
Jos talous lähtee rivakkaan nousuun, kestävyysvaje alkaa kuroutua umpeen ja velkaantuminen kutistuu. Mutta jos ei lähde, tilanne voi kärjistyä nopeasti luottokelpoisuuden heikkenemiseen. Kun valtio ei enää saa uutta velkaa järkevään hintaan, on edessä vain huonoja vaihtoehtoja. Ajaudutaan velkajärjestelyihin tai sitten turvaudutaan apupaketteihin, joiden ehdot usein merkitsevät talouspoliittiseen holhoukseen joutumista.
Sveitsi ja Viro eivät jossittele. Molemmissa maissa valtion menoja suitsitaan Euroopan tiukimmilla velkajarruilla, kuten selvitän EVA:n julkaisussani toimivista rakenneuudistuksista.
Viron velkasuhde on kymmenen prosentin tuntumassa. Sveitsin velkasuhde taas on laskenut ripeään tahtiin 2000-luvulla.
Sveitsin velkajarrun (schuldenbremse) idea on yksinkertainen: suhdannekorjatut menot eivät saa ylittää tuloja, vaikka taloudessa menisi kurjasti. Kun talous kasvaa riittävän nopeasti, budjetin on oltava ylijäämäinen, hitaamman kasvun aikaan taas tehdään alijäämää.
Jos talouskasvu on ollut ennustettua nopeampaa ja tuloarvio alakanttiin, ylijäämät talletetaan laskennalliselle tilille. Vastaavasti tililtä vähennetään odottamattomat alijäämät.
Velkajarrun tarkoituksena on pitää valtionvelka aina ”nykyisellä” tasollaan, jotta talouden kasvaessa velan osuus bruttokansantuotteesta laskee. Sveitsin jarrulaissa on keinot poikkeuksellisen velkaantumisen sallimiseen, jos maata kohtaa esimerkiksi syvä taantuma tai luonnonkatastrofi. Varaulostien käyttö on kuitenkin tehty hyvin vaikeaksi. Poikkeukseen vaaditaan hallituksen ja parlamentin enemmistöpäätös.
Virossa puolestaan velkaantuminen on heittäen euromaiden alhaisinta. Virossa on jo kauan vallinnut poliittinen yksimielisyys siitä, että pienellä ja avoimella maalla ei ole varaa velkaantua: tiukka velkajarru on taloudellisen ja poliittisen itsenäisyyden tae. Viron velkajarru oli aluksi osa poliittista käytänöä, mutta vuoden 2014 alusta periaatteet kirjattiin myös lakiin.
Estradi on keskustelijoille vapaa, ajatusten herkistämiseksi Debattibaarin isäntänä tarjoan alkupaloiksi seuraavat kysymykset.
– Pitäisikö poliitikkojen kädet sitoa velkajarrulla myös Suomessa?
– Velkajarru estää keynesiläisen elvytyspolitiikan – mikä sen merkitys on?
– Onko realistista ajatella, että Suomen talous lähtisi rivakkaan nousuun ja velkaantuminen pysähtyisi?
Osallistu keskusteluun
Kirjaudu sisään, jotta voit lähettää viestin.
9 vastausta keskusteluun “Pitäisikö Suomen ottaa käyttöön velkajarru?”
Olli Koski
SAK:n pääekonomisti
-
Peruspointti:
Monimutkaiset säännöt ovat kauhistus käytännössä
Teoriassa säännöt ovat hienoja, käytännössä monista on enemmänkin haittaa: Suomessa kehysmenettely on johtamassa hankalaan verotuksen lapsivähennykseen, koska kehyksiä halutaan kiertää. EMU-kriteerejä on tosiasioiden edessä pitänyt jatkuvasti tulkita. Ns. fipo-laki vaatii, että teoreettinen rakenteellinen alijäämä saa olla max. 1%/BKT. Laskentakaavasta johtuen tämä sääntö johtaisi ensi vuonna n. miljardin lisäleikkauksiin jos sitä noudatettaisiin! USA:ssa käytössä on dollarimääräinen velkakatto, joka kriisiyttää maan poliittisen päätöksenteon säännöllisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Olli Koski
SAK:n pääekonomisti
-
Peruspointti:
Velkajarrun sijaan joustavia ja uskottavia sääntöjä + kaupunkilaisjärkeä
Finanssipolitiikkaan ei tarvita sääntelyä estämään järjen käyttöä. Hallitusohjelmat on syytä perustaa uskottaviin joustaviin tavoitteisiin, kuten liukuvaan tasapainotavoitteeseen. (http://mainlymacro.blogspot.fi/2014/09/let-it-roll.html)
Ei-sitovana velkakattona olkoon EMU-kriteeri 60%. Lisäsääntöjen sijaan joudumme luottamaan omaan harkintakykyymme ja VM:n virkamiesten vastuullisuuteen.
Ilmoita asiaton viesti
Kim Väisänen
-
Peruspointti:
Jos oikeasti jotain Suomeen tarvitaan, niin hallitusohjelman heittoistuinta
Hallitus toisensa perään on hirttäytynyt nelivuotiseen, yksityiskohtaiseen ohjelmaan, joka toimii pyhänä kirjoituksena toiminnalle vaikka maailma romahtaisi ympäriltä. Velkajarru ajaa osin samaa asiaa eli ohjaa politiikkojen toimintaa, joilla vahvaa taipumusta tosiasioiden kieltämiseen.
Neuvostoliitossa uskottiin viisivuotissuunnitelmiin, suomalainen versio siitä on ainoastaan hieman lyhyempi, mutta yhtä epätoimiva mopeasti muuttuvassa maailmassa. Velkajarru pakoittaisi reagoimaan.
Ilmoita asiaton viesti
Roger Wessman
Ekonomisti, www.rogerwessman.com
-
Peruspointti:
Velkajarru sopii huonosti euromaalle, jolle finanssipolitiikka on ainoa väline tasata suhdanteita
Euromaat eivät voi laskea sen varaan, että koko euroalueelle mitoitettu rahapolitiikka on omalle maalle sopiva. Keinoja tasata suhdannevaihteluita on silloin lähinnä finanssipolitiikka, tai kilpailukyvyn parantaminen palkkoja alentamalla. Viro on äärettömän joustavien työmarkkinoiden (ja Suomen lahden yli liikkuvan työvoiman myötä) euromaista ehkä parhaiten varustautunut käyttämään jälkimmäistä keinoa. Viron luottokupla ja sitä seurannut romahdus ovat silti kauhuesimerkki siitä mihin voidaan ajautua ilman kansallista suhdannepolitiikkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Antti Alaja
Projektitutkija, Kalevi Sorsa -säätiö
-
Peruspointti:
Finanssipolitiikan tavoiteltava täystyöllisyyttä ja hintavakautta, ulkoinen tasapaino huomioiden.
Euroalueen valtionvelkakriisi voidaan jäljittää kriisimaiden kilpailukykyongelmiin (alijäämäinen vaihtotase) ja euroalueen rakenteellisiin valuvikoihin (EKP ei toiminut valtioiden viime-käden-lainaajana eikä EU:lla ole suurta vakauttavaa budjettia). Velkajarru rajaisi mahdollisuuksia talouskehityksen vakauttamiseen eikä se välttämättä suojele maksukykyvaikeuksilta. Espanjassa ja Irlannissa tehtiin ylijäämäisiä budjetteja euroalueen ensimmäiset vuodet, mutta ne joutuivat vaikeuksiin kun yksityinen velkakupla kaatui niiden syliin. Valtionvelka pelasti ylipäätään kapitalismin 2008.
Ilmoita asiaton viesti
Antti Alaja
Projektitutkija, Kalevi Sorsa -säätiö
-
Peruspointti:
Elämme rahatalousjärjestelmässä, jossa velkaantuminen on kasvun keskeinen edellytys.
Julkiset alijäämät syntyvät laskusuhdanteiden aikana pitkälti automaattisesti, vähenevien verotulojen ja lisääntyvien sosiaaliturvamenojen myötä. Julkisten alijäämien tuleekin kasvaa yksityisen sektorin säästämisalttiuden kasvaessa, sillä ne pitävät yllä taloudellista toimeliaisuutta ja luovat uusia rahavirtoja. Toki Suomi pääsi 1990-luvun lopulla kasvu-uralle viennin nopean kasvun kautta, ja eurokriisin aikana Saksa on tehnyt suuria viennin ylijäämiä, mutta kaikki maat eivät voi pohjata kasvuaan viennin nettoylijäämiin. Siksi tarvitaan joko yksityistä tai julkista velkaantumista.
Ilmoita asiaton viesti
Antti Alaja
Projektitutkija, Kalevi Sorsa -säätiö
-
Peruspointti:
Myötäsyklinen finanssipolitiikka ongelmallinen lähtökohta
Suomessa finanssipoliittisessa keskustelussa on myötäsyklinen logiikka. Kasvun hyytyessä ja velkaantumisen kasvaessa vaaditaan koko ajan suurempia leikkauksia, jotka taas hidastavat kasvua entisestään. Tämä on erityisen ongelmallista nykytilanteessa, jossa vientimarkkinatkaan eivät vedä kunnolla. Pidättäytyisin nyt lisäleikkauksista ja panostaisin lisää investointiluonteisiin menolisäyksiin, jotka parantaisivat pitkällä aikavälillä myös Suomen talouden tuotantopotentiaalia ja vientisektorin edellytyksiä. Suomi ei pärjää pelkästään säästämällä, vaan laadulla, osaamisella ja innovaatioilla.
Ilmoita asiaton viesti
Elina Lepomäki
Rahoitusalan ammattilainen
-
Peruspointti:
Suomella on nyt jo eräänlainen velkajarru, fipo-lain myötä
Rakenteellinen alijäämä ei finanssipoliittisen lain mukaan saa ylittää 0,5%. Poikkeamat tavoitteesta voivat johtaa finanssipolitiikan korjausmekanismin käynnistymiseen tavoitetason saavuttamiseksi. Rakenteellisen jäämän laskentaan sisältyy paljon arvauksia, mutta ainakin teoriassa ja määritelmällisesti se sopeutuu suhdanteen mukaan. Sikäli velkajarrun määritelmä täyttyy.
Ilmoita asiaton viesti
Roger Wessman
Ekonomisti, www.rogerwessman.com
-
Peruspointti:
Euroalueen velkakriisi oli oikeasti vaihtotasekriisi joten velkajarru ei olsi sitä estänyt
Velkajarrun kaltaiset säännöt eivät estä kriisejä euroalueella, koska viime vuosien kriisit eivät ole olleet ensisijaisesti valtion velkakriisejä. Euroopan velkakriisi oli oikeasti vaihtotasekriisi. Viro on tästä malliesimerkki. Talous romahti vaikka julkinen velka oli olematon. Katsetta kannattaa pitää vaihtotaseessa, eikä julkisen talouden tasapainossa. Selitän tätä tarkemmin tässä: http://rogerwessman.com/2014/10/09/velkajarru-vaara-laake/
Ilmoita asiaton viesti