Debattibaari

Länsi epäonnistui Afganistanin Isaf-operaatiossa

Avattu: 10.10.14

Keskustelua moderoi: Tuomas Muraja

10 vastausta

TUOMAS MURAJA

Sotilasliitto Naton johtama Isaf-kriisinhallintaoperaatio Afganistanissa ajetaan alas vuoden 2014 lopussa. Vuoden 2015 alusta alkava Resolute Support -operaatio on luonteeltaan tuki- ja koulutusmissio. Afganistanin vaikeat olosuhteet eivät kuitenkaan katoa mihinkään, kun maa yrittää rimpuilla irti vuosikymmeniä kestäneestä sodasta.

Länsimaisten joukkojen tarkoitus on ollut luoda alueelle sellaiset olosuhteet, joissa yhä useampi siviilijärjestö voi toimia. Vakauden luominen ei ole toistaiseksi onnistunut riittävässä määrin. Lännessä ollaan sitä mieltä, ettei täysimittainen vetäytyminen Afganistanista tule kysymykseen.

Sotilaiden tehtävä ei ole ollut kouluttaa naisia, parantaa maan taloutta tai panna korruptiota aisoihin. Sotilaat ovat yrittäneet tuoda turvaa, jotta yhteiskunta lähtisi pyörimään ja järjestöt pääsisivät rakentamaan järjestelmää siten, että tytöt menevät kouluun, talous kohenee ja korruptio saadaan talttumaan.

Suomalaiset rauhanturvaajat liittyivät Isaf-operaatioon vuoden 2002 alussa. Vuodesta 2006 Isaf otti vastuulleen koko Afganistanin vakauttamisen. Siitä lähtien Yhdysvallat on siis sotinut kapinallisia vastaan Isaf-lipun alla. Suomesta ja muista Isaf-maista tuli kertaheitolla sodan osapuoli. Tilanne muuttui vaivihkaa, eivätkä YK-päätöslauselmat pysyneet perässä.

Operaation merkittävin hyöty Suomelle on koko puolustusvoimien organisaation saama kokemus suunnittelusta, johtamisesta, huollosta ja monikansallisesta yhteistoiminnasta sekä erilaisten koneiden, välineiden ja materiaalien toimivuudesta taistelukentällä. Kokemuksia sovelletaan kansalliseen koulutukseen ja niitä voidaan käyttää omien puolustushankintojen apuna.

Usein suomalaisten asiantuntijoiden esittämän käsityksen mukaan osallistumalla Naton operaatioon Suomi toivoo pystyvänsä rakentamaan niin sanottua lojaalisuusvelkaa, joka pahana päivänä voitaisiin maksaa Suomelle osoitettuna tukena.

Poliitikoilta kuulee usein, että aseelliset konfliktit on pidettävä niin kaukana Suomen rajoista kuin mahdollista. Eri alueiden epävakaus heijastuu lisääntyvinä kustannuksina tuonnista riippuvaisen Suomen kauppaan. Hädänalaisia tuleekin päättäjien mukaan auttaa ensisijaisesti paikan päällä. Siksi Suomi on mukana sammuttamassa kriisejä.

Sotaa pakenevia ihmisiä pyrkii myös Suomeen, joka on sitoutunut sekä auttamaan ihmisiä paikan päällä että vastaanottamaan pahimmassa hädässä olevia. Taloudellis-poliittisten paineiden vuoksi velvollisuus halutaan täyttää mahdollisimman kustannustehokkaasti. Kriisinhallintaoperaatio on yksi keino yrittää täyttää nämä vaatimukset.

Kaikki hyöty ei ole rahallisesti mitattavissa, kuten suomalaisten taistelijoiden osoittama ammattitaito haastavissa olosuhteissa. Sotilaallinen osaamisemme saattaa toimia sekä luottamusta lisäävänä elementtinä kumppanimaille että pelotteena mahdollisille vastustajille. Sotilaallinen kriisinhallinta on tärkeä osa Suomen ulkopolitiikkaa, lisää puolustusvoimien ammattitaitoa ja luo kansalaisille kuvaa suomalaisten sotilaallisesta osaamisesta.

Valtioiden toiminta kriisinhallintaoperaatioissa vaikuttaa myös kansalaisten näkemykseen puolustusvoimista. Maiden johdon tulisikin vastedes kertoa kunkin operaation tavoitteet riittävän selvästi, jotta kansalaiset ymmärtäisivät, miksi konfliktiin otetaan osaa, mitä hyötyjä ja riskejä osallistumisesta on, mikä on vetäytymisaikataulu ja kuinka paljon rahaa palaa. Tämän projektin osalta kysellään, miksi Suomi on mukana.

– Mitä Suomi voi oppia Isaf-operaatiosta?

– Onko Suomi epäonnistunut viestimään kansalaisilleen, miksi maa on Afganistanissa?

– Onko Suomi sodan osapuoli? Jos on, miksei sitä voida sanoa ääneen?

– Mikä on suomalaisen kriisinhallinnan tulevaisuus?

Uusimman viestin kirjoitti Tuomas Muraja. Lue viesti tästä! Keskustelun loppuun


10 vastausta keskusteluun “Länsi epäonnistui Afganistanin Isaf-operaatiossa”

  1. Juha Puistola


    Komentaja, tutkimusjohtaja
    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Eri mieltä moderaattorin kanssa

    Peruspointti:
    ISAF mahdollisti lasten koulunkäynnin Afganistanissa

    Afganistanilla on mahdollisuus valoisampaan aikaan, koska lapsissa on tulevaisuus. 42 prosenttia maan väestä on iältään alle 15-vuotiasta.

    Vuonna 2001 yksikään tyttö ei käynyt peruskoulua ja pojistakin vain pieni osa. Vuonna 2012 7,8 miljoonaa lasta oli koulussa. Näistä 2,9 miljoonaa tyttöä.

    Kenties ainakin Afganistanin koululaitoksen rakentaminen ja tyttöjen koulunkäyntimahdollisuuksien luominen voidaan laskea onnistumiseksi.

    (5)(0)

    Ilmoita asiaton viesti

  2. Torsti Sirén


    Everstiluutnantti, Strategian laitoksen johtaja
    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Osittain samaa mieltä moderaattorin kanssa

    Peruspointti:
    Länsi antoi mahdollisuuden Afganistanin hallinnolle

    Länsi on voinut epäonnistua Afganistanissa pysyvän rauhan tai pysyvästi vakaamman yhteiskunnan luomisessa, mutta ainakin Länsi on antanut omalta osaltaan mahdollisuuden Afganistanin hallinnolle ottaa vihdoin itse vastuuta kansalaistensa hyvinvoinnista ja onnellisuudesta. Sotilaallisesti ajatellen Suomi on kontribuutiollaan vahvistanut kansallista osaamistaan toimiessaan osana monikansallista operaatiota “hieman vaativammassa” operaatiossa. Operaatiossa on varmasti tapahtunut kaikenlaista “hieman kovempaa” kuin mihin suomalaiset alunperin lähetettiin. Osallistujat laulakoon, jos laulattaa.

    (3)(0)

    Ilmoita asiaton viesti

    • Tuomas Muraja


      -

      • Jaa tämä viesti:

      • twitter
      • facebook
      • linkedin
      • googleplus
      • sähköposti

      Samaa mieltä käyttäjän Torsti Sirén kanssa

      Peruspointti:
      Kimmo Patrick Wirén: Operaatio hyvä opetuskyply nykyiseen puolustuskeskusteluumme

      Vapaa toimittaja ja rauhanturva-aktiivi Kimmo Wirén: “Operaatio antoi suomalaisille erittäin hyvän opetuskylvyn siitä, millaista on toimia vaativassa sotilaallisessa ympäristössä. Tähän reagoitiin kuitenkin verrattain hyvin. Varusteet, kalusto ja koulutus uusiutui sangen nopeassa aikataulussa alati muuttuvaan toimintaympäristöön. Ilman Afganistanin-opetuksia emme olisi nyt niin varautuneita kotimaamme puolustamiseen tahi nykyisissä kriisinhallintaoperaatiossa maailmalla.”
      http://kinmo.blogaaja.fi/pohdinta-afganistanin-operaatiosta/

      (1)(0)

      Ilmoita asiaton viesti

  3. Jari Rantapelkonen


    Sotilasprofessori, everstiluutnantti
    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Eri mieltä moderaattorin kanssa

    Peruspointti:
    Isafilta odotettiin liian paljon Afganistanin ongelmiin nähden

    Isafilta odotettiin ensimmäisinä vuosina liian paljon. Maan ongelmat ovat huimaavan mittaamattomat vuosissa ratkaistaviksi. Esimerkeistä käyvät korruptio, koulutustaso ja köyhyys. Ne näkyivät kaikkialla arjessa. Toisaalta armeija ja poliisi ovat pystyssä. Ilman Isafia siviilikriisinhallinnalla olisi ollut paljon turvattomampaa toimia. Maa on edelleen maailman korruptoituneimpia ja turvattomampia, vaikka lukemattomasti on tehty hyvää. Virheitäkin on tehty. Sotilaallisesti olemme saaneet arvokkaita kokemuksia ja kehittäneet sotilaallisia taitoja. Afganistanin tarvitsee aikaa kuten sen arvioiminen.

    (3)(0)

    Ilmoita asiaton viesti

    • Tuomas Muraja


      -

      • Jaa tämä viesti:

      • twitter
      • facebook
      • linkedin
      • googleplus
      • sähköposti

      Osittain samaa mieltä käyttäjän Jari Rantapelkonen kanssa

      Peruspointti:
      Kimmo Wirén: Vaihtoehtoja ei ollut, vaikka puolustusvoimat ei halunnut osallistua

      Vapaa toimittaja ja rauhanturva-aktiivi Kimmo Wirén: Suomi osallistui operaatioon poliittisen pakon sanelemana 2012, koska USA oli presidenttinsä välityksellä julistanut: “Olette joko puolellamme tai meitä vastaan”. Vaihtoehtoja ei ollut – halusimme asemoida itsemme läntiseen maailmaan. Virallinen pyyntö osallistumiseen tuli Britannian pääministerin Tony Blairin kautta. Suomi oli ahtaassa paikassa. Puolustusvoimat ei missään nimessä olisi halunnut mennä Afganistaniin, mutta suomalainen politiikka päätti, että pakko on osallistua. Tähän samaan liittyi YK:n munista puristettu mandaatti.

      (0)(0)

      Ilmoita asiaton viesti

  4. Aki-Mauri Kaarle Huhtinen


    professori, MPKK
    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Eri mieltä moderaattorin kanssa

    Peruspointti:
    Lue Jari Rantapelkosen toimittama julkaisu Taistelukentällä 2012, MPKK.

    Tässä kommentit

    (1)(2)

    Ilmoita asiaton viesti

  5. Kari Sainio


    SME, Evl evp Kari Sainio
    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Osittain samaa mieltä moderaattorin kanssa

    Peruspointti:
    Suurin epäonnistuja Afganistanissa oli siviilikriisinhallinta.

    Suurin epäonnistuja Afganistanissa siviilikriisinhallinta. Tämä johtui pitkälti liian monesta toimijasta ja näiden toiminnan koordinoimattomuudesta (kuuluisa “Comprehensive Approach” tai YK-termein “Integrated Crisis Management” epäonnistui). Sotilaat tekivät sen mitä heiltä odotettiin, mutta siviilikriisinhallinta ei. Tähän vaikutti osaltaan isojen maiden kansalliset (siviili)agendat sekä siviilijärjestöjen keskinäinen arvovaltataistelu ja epäluulo. Perustan näkemykseni 13 kk:n kokemukseen. (Sivulta 70 alkaen http://www.fincent.fi/attachments/gallery/FINCENT_Publication_2013.pdf)

    (2)(0)

    Ilmoita asiaton viesti

  6. Tuomas Muraja


    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Samaa mieltä moderaattorin kanssa

    Peruspointti:
    Miksi siviilikriisinhallinta epäonnistui, kun sotilaat hoitivat tehtävänsä onnistuneesti?

    Kaikkien siviilien sopimukset olivat solmittu sisäasiainministeriön (SM:n) kanssa. Ulkoministeriö (UM) vastasi projektien ohjauksesta ja resurssoinnista, mutta siviilien henkilöstöasioista vastasi SM. Järjestely ei ollut erityisen toimiva, kun kenelläkään ei välillä ollut tietoa, esim. rakennusten korjaushankkeiden sopimusten allekirjoitusvaltuuksista ja kun UM:ssä vielä pari osastoa kilpaili keskenään vaikutusvallasta. Kehityshankkeissa pitäisi ottaa huomioon useita kehityspoliittisia tavoitteita yms., ja niitä ei juuri esim. rakennushankkeissa kyllä otettu huomioon.

    (1)(0)

    Ilmoita asiaton viesti

  7. Mari Neuvonen


    ulkopoliittinen Instituutti
    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Osittain samaa mieltä moderaattorin kanssa

    Peruspointti:
    siviilinkriisinhallinta on pitkä prosessi tuloksia liian aikaista arvioida

    Olen osittain samaa mieltä siitä, että ilman sotilaallista läsnäoloa, koko siviili kr-osuutta ei olisi pys-
    tytty aloittamaan ja, samaa mieltä, että kansallisesti osallistuminen ei ollut onnistunutta.
    Sen sijaan en pidä EUPOL Afghanistan mission toimintaa kokonaisuudessaan
    epäonnistuneena, sillä siviilimission tavoitteiden saavuttami-
    nen on pitkä prosessi, joka on sidoksissa läheisesti muihin ongelmiin, joiden poistaminen vaatii
    yleensä kokonaisen uuden sukupolven, ennen kuin uudistukset ovat sisäistetty.
    Tehokkainta olisi ollut jatkaa operaatiota yhdistettynä mil-civ pohjalta.

    (1)(0)

    Ilmoita asiaton viesti

  8. Tuomas Muraja


    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Samaa mieltä moderaattorin kanssa

    Peruspointti:
    Kimmo Patrick Wirén: Lähes kaikki epäonnistui

    Vapaa toimittaja ja rauhanturva-aktiivi Kimmo Wirén on pessimistinen: “Afganistanin-operaatio oli kaikkea muuta kuin onnistunut operaatio. Lähes kaikki epäonnistui: ei ollut varsinaista tavoitetta, exit-strategiaa, ei koordinointia siviili-sotilas-yhteistyössä. Rahaa hassattiin varmasti satoja miljardeja eri kustannuspaikoilla. ISAF, tai Afganistan-operaatio laajemminkin, on kansainvälisen yhteisön häpeäpilkku.

    (0)(0)

    Ilmoita asiaton viesti

Osallistu keskusteluun

Kirjaudu sisään, jotta voit lähettää viestin.