Debattibaari

Miksi Suomessa tarvitaan faktantarkistusta?

Avattu: 28.04.15

Keskustelua moderoi: Tuomas Muraja

9 vastausta

Faktantarkistuksesta tuli luonteva osa suomalaista vaalijournalismia, kun Faktabaari-palvelu tarkisti kevään eduskuntavaalikampanjan aikana runsaat 30 vaaliteemoihin liittyvää väitettä.

 

Faktantarkistukselle oli tilausta, sillä ainoastaan kahdeksan väitettä piti paikkansa.

 

“Faktantarkistukselle on selkeästi myös vaaleja laajempaa tarvetta, mutta se tarvitsee haastavien väitteiden ja asiakokonaisuuksien osalta rinnalleen argumentoitua asiakeskustelua”, Faktabaarin isäntä Mikko Salo muotoili eduskuntavaalihankkeen yhteenvetoseminaarissa Päivälehden museossa, Helsingissä tiistaina 21. huhtikuuta 2015.

 

Faktoissa pysyminen ja niihin perehtyminen kannatti. Faktapohjaista julkista debattia onnistuttiin edistämään sekä pienillä että suuremmilla tarkistuksilla. Faktabaari ei spekuloinut korjaamiensa virheiden syntysyitä. Niistä tuskin on saatavissa faktatatietoa. Kommentointi jätettiin seuraajille, ja kohteiden omaehtoiset oikaisut pyrittiin viestimään myös Faktabaarin sosiaalisen median kanavilla.

 

Faktan määrirteleminen on tarkistustyöhön osallistuneen, eduskunnan kirjaston johtavan tietoasiantuntijan Kristiina Hakalan mukaan keskeistä.

“Fakta on tieto, joka voidaan hakea ja verifioida havaittavissa olevassa todellisuudessa”, Hakala määritteli.

 

Ammattikorkeakoulu Haaga-Helian toimittajaopiskelijat tarkistivat väitteitä yhdessä Faktabaarin toimituksen kanssa.

“Kysymys on journalismin ytimestä. Ruokkivasta prosessityöskentelystä. Journalismi on siinä mielessä aktivismia, että pitää uskaltaa astua tapahtumien keskelle, vaikka siellä roiskuu. Toimittaja ei voi nostaa käsiään pystyyn”, Haaga-Helian toimittajakoulutuksen johtaja Anne Leppäjärvi sanoi.

 

Toimittajaopiskelijat olivat mukana tekemässä faktantarkistusta lähes kaikissa tapauksissa.

“Faktantarkistus ei supista vaan avaa ja laajentaa ajattelua, koska esimerkiksi tilastojen tulkinta tuo esiin sen, että totuus ei välttämättä asu tilastoissa”, Haaga-Helian juridiikan lehtori Sampo Mielityinen tiivisti.

 

Myös Ilmastotieto-blogi ja sen taustajoukot olivat mukana tarkistushankkeessa.

“Laajoissa ilmasto- ja energiakysymyksissä voidaan sanoa paljon virheellistä tietoa olematta täysin väärässä”, Ilmastotiedon Aki Suokko pohti.

 

Eduskuntavaalihankkeen päätyttyä Faktabaari ryhtyy seuraavaksi selvittämään palvelun kaupallistamista ja laajentamista ulkomaille kokemustensa ja palkintorahojensa turvin.

 

On aika pohtia, mihin faktantarkistusta tarvitaan Suomessa ja kuinka Faktabaari voisi rahoittaa toimintaansa menettämättä riippumattomuuttaan.

Keskustelu pohjustaa Haaga-Helian toimittajakoulutuksen ja Faktabaarin 7.5. yhdessä järjestämää journalismiseminaaria.

 

  • Mikä on fakta?
  • Tarvitaanko Suomessa faktantarkistusta?
  • Millaisia rahoitusmahdollisuuksia faktantarkistukselle olisi?
  • Miksi faktantarkistusta ei opeteta suomalaisessa toimittajakoulutuksessa, vaikka kyse on journalismin perusteista?
Uusimman viestin kirjoitti Juri Laurila. Lue viesti tästä! Keskustelun loppuun


9 vastausta keskusteluun “Miksi Suomessa tarvitaan faktantarkistusta?”

  1. Heikki Kuutti


    tutkija, Jyväskylän yliopisto
    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Samaa mieltä moderaattorin kanssa

    Peruspointti:
    Faktatarkistus on ainoa keino puuttua median kertomien tietojen ja asioiden paikkansapitävyyteen.

    Virheellinen kuva julkisuudessa käsiteltävistä asioista voi syntyä toimituksen puutteellisesta lähdevalinnasta sekä juttuun valittujen tietojen tarkkuudesta, riittävyydestä, keskinäisistä painotuksista ja asiayhteyksistä. Sinällään paikkansapitäviä faktoja ja niiden merkityksiä toimittajat voivat tulkita väärin ja synnyttää mediayleisölle tätä kautta virheellisen käsityksen jutussa käsitellystä asiasta. Useinkaan tällaisissa tapauksissa jutun synnyttämiin mielikuviin ei voida puuttua faktatarkistuksella.

    (3)(0)

    Ilmoita asiaton viesti

  2. Aki Suokko


    Energia- ja ilmastoblogisti
    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Samaa mieltä moderaattorin kanssa

    Peruspointti:
    Energia- ja ilmastoasioissa faktan ja siitä luodun mielikuvan välillä oli usein räikeä ristiriita

    Faktantarkistukselle oli selvästi tilausta energia- ja ilmastoasioissa. Energia- ja ilmastoväitteistä osa oli hyvin laajoja kysymyksiä tarkastettavaksi eikä niitä voinut helposti luokitella oikeiksi, vääriksi tai 50-50 -tyyppisiksi.

    Väitettä ei pitäisi ottaa tarkasteluun, jos sitä ei voi osoittaa “riittävän” vääräksi tai oikeaksi? Esimerkiksi jotkut väitteet voivat olla “ei-edes-väärin”- tyyppisiä, jolloin ne ovat enimmäkseen väärin, mutta joudutaan luokittamaan 50-50. Tällaiset kysymykset sopivat debattibaariin? Osa väitteistä oli kuitenkin selkeästi luokiteltavissa oikeiksi/vääriksi.

    (4)(0)

    Ilmoita asiaton viesti

  3. Raine Tiessalo


    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Samaa mieltä moderaattorin kanssa

    Peruspointti:
    Jos faktat eivät pidä paikkaansa, uutista ei ole.

    Jos journalismi ei nojaa faktoihin, se ei ole journalismia. Harmittavan usein toimittajat eivät malta tai osaa perustaa ajatteluaan ja kielenkäyttöään faktoille vaan omille arvioilleen. Toimittajat myös käyttävät usein uutistekstissä adjektiiveja vaivihkaa ja ohjaavasti – esim “Suomen velkaantuminen kasvanut rajusti” itse asiassa ohjailee lukijaa. “Rajuus” lienee esitettävissä lukijalle myös tilastoilla eli faktoilla, tai vertaamalla esim muiden maiden vastaavaan vauhtiin tyyliin “Suomen velkaantuminen euroalueen nopeinta” – tämä kertoo saman asian mutta perustuu faktoihin – ohjailematta.

    (4)(0)

    Ilmoita asiaton viesti

  4. Sampo Mielityinen


    lehtori, Haaga-Helia amk
    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Samaa mieltä moderaattorin kanssa

    Peruspointti:
    Myös väitteitä "kansan" tai "asukkaiden" tahdosta olisi syytä tarkistaa

    Kansan tai vaikkapa tietyn alueen asukkaiden tahtoon vetoaminen on klassinen politiikan argumentti. Osin se on varmasti vilpitöntä ja relevanttiakin, pitäisihän Suomen olla kansanvaltainen maa; sitä voidaan kuitenkin käyttää myös sumuverhona sille, että keskustelijan omat argumentit ovat heikkoja. Median tulisikin laittaa keskustelijat tiukille: Miten tämä väitetty kansan tai asukkaiden tahto on selvitetty? Luotettavalla haastattelu- tai kyselytutkimuksella? Median tai puolueen hutaisten toteuttamalla nettikyselyllä? Baarikierroksella? – Perustelujen penääminen pakottaisi tarkkuuteen.

    (3)(0)

    Ilmoita asiaton viesti

  5. Anne Leppäjärvi


    toimittajakoulutuksen johtaja, Haaga-Helia
    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Samaa mieltä moderaattorin kanssa

    Peruspointti:
    Löytäisikö järjestelmällinen faktantarkistus toimituksiin toimittajakoulutuksen kautta?

    Jäin miettimään kysymystä “Miksi faktantarkistusta ei opeteta suomalaisessa toimittajakoulutuksessa, vaikka kyse on journalismin perusteista?” Opetamme kyllä, m u t t a siinä määrin kuin suomalaisissa toimituksissa sitä keskimäärin tehdään. Juuri tämän vuoksi Faktabaarin ja Haaga-Helian yhteisessä journalismiseminaarissa haluamme pohtia, mitä suomalainen toimitus voisi oppia järjestelmällisestä faktantarkistuksesta. Oman järjestelmänsä avaa Der Spiegelin Hauke Janssen, joka johtaa lehtensä faktantarkistusosastoa. http://www.haaga-helia.fi/fi/tapahtumat/journalismiseminaari-2015#.VUYhpZPY1J4

    (2)(0)

    Ilmoita asiaton viesti

  6. Johanna Vehkoo


    Toimittaja, Long Playn perustaja
    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Samaa mieltä moderaattorin kanssa

    Peruspointti:
    Faktantarkistus on oma erityinen taitonsa, jota pitää opettaa ja opiskella.

    Journalismi on määritelmänsä mukaisesti faktapohjaista. Juuri se erottaa journalismin PR:sta, propagandasta ja fiktiosta. Suomessa faktantarkistuksesta on alettu keskustella vasta hiljattain. Sitä on pidetty itsestäänselvyytenä – tottakai faktat tarkistetaan! Todellisuudessa toimittajaopiskelijoille ei ole erikseen opetettu tarkistuksen metodeja eikä suomalaisissa lehdissä ole sitä varten erityisiä käytäntöjä. On hyvä, että aiheesta nyt keskustellaan. Epäilen, että syynä ovat 1) politiikan faktantarkistuksen nousu kansainväliseksi liikkeeksi ja 2) se, että verkko tuo virheet paremmin esille.

    (7)(0)

    Ilmoita asiaton viesti

  7. Mikko Salo


    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Peruspointti:
    Lukijapalautetta keskustelijoille: Joukkorahoitukselle kannatusta - täydentävänä rahoitusmuotona?

    Faktabaarin palautekyselyyn toistaiseksi vastanneista reilusta 40 henkilöstä yli puolet osoitti kiinnostusta rahoittaa faktantarkitushankkeita joukkorahoituksella. Viisi vastaajaa olisi ollut valmis sijoittamaan mielekkääksi kokemaansa 2 kk hankkeeseen yli 10 EUR. Suurin osa kiinnostuneista valitsi lahjoitussumman 5-10 EUR. 15 henkilöä ei osannut arvioida joukkorahoitusmahdollisuutta, mutta vain 3 vastaajaa tyrmäsi ajatuksen. Vaikka aikeista on matkaa vielä tekoihin joukkorahoitus voisi toimia lukijoiden sitoutumista ja toiminnan neutraliteettiä tukevana täydentävänä rahoitusmuotona?

    (2)(0)

    Ilmoita asiaton viesti

  8. Mikko Salo


    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Peruspointti:
    Lukijapalaute: Faktabaari toimi vaalihankkeessaan "faktapohjaisemman julkisen keskustelun puolesta"

    Faktabaarin palautekyselyyn toistaiseksi vastanneiden mielestä Faktabaari toimi eduskuntavaalihankkeessaan “faktapohjaisemman julkisen keskustelun puolesta”. Baarin slogania mukailleen väitteen kanssa täysin samaa mieltä 40 vastaajasta oli 29. 11 henkilöä oli jossain määrin samaa mieltä. Vain yksi vastasi, että väittettä on vaikea arvioida. Kukaan ei ollut erimieltä, mitä voi pitää hieman yllättävänä poliittiseen faktantarkistukseen helposti liittyvien intohimojen takia? Kyselylomaketta levitettiin laajasti: https://docs.google.com/forms/d/1urXXUc4jmNcZlzR3qKFjfyW4w7SgElFDRk2TASQhtH4/viewfor

    (2)(0)

    Ilmoita asiaton viesti

  9. Juri Laurila


    Tiedottaja, Metsähallitus
    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Samaa mieltä moderaattorin kanssa

    Peruspointti:
    Faktojen tarkistusta tarvitaan myös järjestökentälle!

    Minusta Suomeen pitäisi luoda “Luotettava viestijä” -sertifiointijärjestelmä, jossa järjestöille, yrityksille ja muille hakijoille myönnetään sertifikaatti, mikäli hakijataho osoittaa viestintänsä olevan rehellistä ja taustatietoja riittävästi tarkistava.

    (0)(0)

    Ilmoita asiaton viesti

Osallistu keskusteluun

Kirjaudu sisään, jotta voit lähettää viestin.