Debattibaari

Yhdessä vai erikseen: EU johtaa tilastoja vanhenemisessa

Avattu: 04.10.17

Keskustelua moderoi: Joonas Pörsti

5 vastausta

Euroopan komissio muistuttaa maaliskuussa julkaisemassaan Valkoisessa kirjassa, että Euroopan osuus maailman väkiluvusta, BKT:sta ja sotilaallisesta voimasta pienenee hyvää vauhtia. Yhdessä asiassa otamme kirkkaan johtopaikan: vanhan mantereen mediaani-ikä nousee 45:een vuoteen 2030 mennessä.

 

Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ehdotti syyskuisessa unionin tilaa käsittelevässä puheessaan (#SOTEU), että EU:n yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa siirryttäisiin määräenemmistöpäätöksiin. Listalla oli lisäksi esimerkiksi puolustus- ja tiedusteluyhteistyön vahvistaminen sekä Euroopan komission ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajien tehtävien yhdistäminen. Näillä eväillä saataisiin EU:n ääni kuuluviin – mutta samalla otettaisiin iso askel presidenttivaltaisen järjestelmän ja federalismin suuntaan.

 

Sipilän hallitus on näyttänyt vihreää valoa pysyväksi rakenteelliseksi yhteistyöksi kutsutun puolustusyhteistyön vahvistamiselle. Samoin Suomelle kelpaa yhteistyö tiedustelussa sekä kyber- ja hybridiuhkien torjunnassa. Onhan Helsingissä avattu jälkimmäisten torjuntaan keskuskin.

 

Mutta miten mahtaa syvempi yhteistyö onnistua, jos jäsenmaat ovat jakautuneita ja erimielisiä laajemmista strategisista tavoitteista? Yksi ääni riittää – viimeksi kesäkuussa Kreikka esti YK:n ihmisoikeusneuvostossa EU:n julkilausuman, joka olisi moittinut ankarasti Kiinan ihmisoikeustilannetta. Viime vuonna Kiinan valtion omistama COSCO-varustamojätti osti enemmistön Kreikan Pireuksen sataman osakkeista, ja Kiinalla on vireillä uusia investointeja Kreikkaan.

 

Riittävätkö EU:n eväät suurvaltojen temmeltäessä? Tähän olisi nyt paikallaan ottaa kantaa. Avauspuheenvuorossaan Heidi Hautala painotti, että EU:lla olisi mahdollisuus toimia yhdessä ainakin ilmastonmuutoksen torjunnassa, veronkierron estämisessä ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa. Toisessa avauspuheenvuorossa professori Niilo Kauppi arvioi, että Suomella olisi mahdollisuus vaikuttaa Ranskan ja Saksan akselin kautta koko EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan pitämällä pontevammin esillä vakaan pohjoismaisen yhteiskunnan mallia. “Suomalaisilla päätöksentekijöillä ei näytä olevan tästä selkeää visiota”, Kauppi kirjoittaa. Sana on nyt vapaa.

Uusimman viestin kirjoitti Joonas Pörsti. Lue viesti tästä! Keskustelun loppuun


5 vastausta keskusteluun “Yhdessä vai erikseen: EU johtaa tilastoja vanhenemisessa”

  1. Tuomas Tikkanen


    Puheenjohtaja - Eurooppanuoret ry
    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Peruspointti:
    EU pyrkii yhtenäisempään ulkopolitiikkaan - jäsenmaille hankala pala.

    Keskiviikon puheessaan Juncker paalutti määräenemmistöpäätöksiin siirtymistä sisämarkkinakysymysten, mutta myös ulkopolitiikan osalta. Vain yhtenäisemmällä ulkopolitiikalla voi EU:n globaali rooli olla suurempi. Määräenemmistö olisi mahdollinen myös sopimusten puitteissa, jos jäsenmaat järjestelyn hyväksyvät.

    Merkel on ollut tunnetusti kriittinen tätä ajatusta kohtaan, ja varoittanut kajoamasta asiaan. Ulkopolitiikka on vahvasti kansallisen suvereniteetin ytimessä. Jääkö yhteinen ulkopolitiikka ikuisesti vain kompromissien retoriikaksi, vai tulememko näkemään vahvempia linjauksia?

    (0)(0)

    Ilmoita asiaton viesti

  2. Joonas Pörsti


    Keskustelun moderaattori
    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Peruspointti:
    Sana on vapaa: Tulisiko EU:n ottaa enemmän vastuuta ulko- ja turvallisuuspolitiikasta?

    Kiitoksia kaikille osallistujille avauksista: Antti Ronkainen vaati jäsenmaita ottamaan enemmän vastuuta rahaliiton vakaudesta, Vesa Vihriälä rajoittaisi riskinjaon koskemaan yksittäisen jäsenmaan voimavarat ylittäviä kriisejä ja Ilkka Kajaste katsoi, että eteenpäin voidaan mennä jäsenmaiden rakenneuudistuksilla.

    Talouskysymykset pysyvät yhä esillä, mutta avaamme keskustelua ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, kuten Heidi Hautala ja Tuomas Tikkanen. Presidentinvaalit ovat ovella: tarvitaanko vahvempi EU Euroopan suojaksi? Tai Euroopan yhdysvallat vahvoine alueineen, kuten Hannu Reime ehdotti?

    (0)(0)

    Ilmoita asiaton viesti

    • Ilkka Kajaste


      Eläkkeellä
      -

      • Jaa tämä viesti:

      • twitter
      • facebook
      • linkedin
      • googleplus
      • sähköposti

      Peruspointti:
      EUn ulkosuhde-edustus ja mahdollisuus vaikuttaa globaalisti jää liikaa suurten maiden varjoon?

      Suuret maat ovat vaikeuttaneet Unionin yhteisen äänen esiintuloa eri kv järjestöissä ja foorumeilla. Eikö tämä olisi nykyoloissa kaikkein keskeisin unionin ja euroalueen vaikuttavuutta lisäävä uudistus, jota on ajettu jo vuosia. Samalla se pakottaisi euroalueen jäsenvaltiot hakemaan yhteisiä kantoja entistä tehokkaammin.

      (0)(0)

      Ilmoita asiaton viesti

    • Hanna Ojanen


      Jean Monnet -professori, Tampereen yliopisto
      -

      • Jaa tämä viesti:

      • twitter
      • facebook
      • linkedin
      • googleplus
      • sähköposti

      Peruspointti:
      Voisiko kansalaiset liittää suoremmin mukaan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseen?

      Juncker puhuu tarpeesta tehdä ulkopoliittisesta päätöksenteosta nopeampaa, ja siitä, että EU tarvitsee puolustusunionia. Hieman hämmästyttävästi hän lisää perusteeksi sen, että Nato haluaa sitä.Tuleeko motivaatio aina jostain ylhäältä tai jopa Unionin ulkopuolelta? Entä kansalaiset? Mitä jos yhdistettäisin ‘kansalaisten unioni’ ja puolustuspolitiikan kehitys esimerkiksi varusmiesten Erasmus Def -ohjelmalla? Siinä olisi Suomelle aloitteen paikka. Parin viikon vaihto-ohjelma osana sotilaskoulutusta voisi tuoda eurooppalaisen puolustuksen kehitykseen ihan uutta motivaatiota ja uusia osallistujia.

      (0)(0)

      Ilmoita asiaton viesti

      • Joonas Pörsti


        Keskustelun moderaattori
        -

        • Jaa tämä viesti:

        • twitter
        • facebook
        • linkedin
        • googleplus
        • sähköposti

        Peruspointti:
        Kiinnostava aloite, Debattibaari äänestäköön tästä Twitterissä!

        Oman näkemyksensä professori Hanna Ojasen aloitteeseen voi käydä jättämässä Debattibaarin Twitter-sivuille: https://twitter.com/debattibaari/status/911531069924618241

        Hanna siis ehdottaa EU-maiden varusmiehille parin viikon mittaista vaihtoa jonkin toisen EU-maan armeijassa Erasmus Def -ohjelman alla.

        (0)(0)

        Ilmoita asiaton viesti