Euroalue kuntoon ennen kuin laiva on karilla
Avattu: 04.10.17 |
Keskustelua moderoi: Joonas Pörsti |
”Euro on darwinistinen järjestelmä, jossa vahvat pärjäävät”, haastaa Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Debattibaarin avauspuheenvuorossaan. Euroopan vakausmekanismista EVM:stä kaavaillaan Euroopan valuuttarahastoa, jolle tulisi Saksan valtiovarainministerin Wolfgang Schäublen ehdotuksessa vastuuta vahtia euromaiden budjettikurin toteutumista. Ronkaisen mukaan Suomen nykyinen EMU-linja ruokkii euromaiden välistä kilpailua ja kasvattaa maiden välisiä intressiristiriitoja.
”Euroalueesta ei tule tulonsiirtounionia, mutta – toisin kuin kuulee usein väitettävän – se ei myöskään hajoa”, kirjoittaa puolestaan Suomen Pankin johtokunnan jäsen Olli Rehn. Rehnin mukaan euroalueen uudistamisen painopiste on syytä pitää lähiaikoina pankkiunionin viimeistelyssä – sijoittajavastuuta toteuttaen.
Euroalueen talous kasvaa nyt mukavasti, mutta korjaustoimet on syytä toteuttaa ennen kuin laiva on taas karilla. Onko populismin ja ääriliikkeiden nousu yhteydessä euroalueen valuvikoihin? Miten EU:n institutionaalista rakennetta ja demokraattisia pelisääntöjä tulisi uudistaa? Sana on vapaa.
Osallistu keskusteluun
Kirjaudu sisään, jotta voit lähettää viestin.
19 vastausta keskusteluun “Euroalue kuntoon ennen kuin laiva on karilla”
Antti Ronkainen
Tutkija, HY
-
Peruspointti:
Suomi ei pyri tasaamaan jäsenmaiden ja EKP:n epätasaisia poliittisia vastuita
Juncker näytti asettuvan Saksan ja Suomen kannalle, että Euroopan vakausmekanismi kehitetään Euroopan valuuttarahastoksi. Suomen Pankin Olli Rehn otti puheenvuorossaan Sipilän hallitusta avoimemman kannan rahaliiton integraatioon, mutta hänkään ei problematisoinut epätasaisia vastuista jäsenmaiden ja EKP:n välillä. Rahaliitto ei olisi selvinnyt eurokriisistä ilman EKP:n poikkeuksellisia toimia ja tällä hetkellä EKP on vastuussa myös euroalueen kasvusta. Onkin tärkeää, että Suomi pyrkii kehittämään rahaliittoa sellaiseksi, ettei EKP:n tarvitse pitää sitä väkisin pystyssä. Maiden on aika toimia.
Ilmoita asiaton viesti
Ilkka Kajaste
Eläkkeellä
-
Peruspointti:
Vaihtoehtoja eivät ole vain euroero ja liittovaltio. Jakolinjat koskevat nyt euroalueen toimintaa.
Ei ole selvää, miten keskitetystä talouspolitiikan ohjauksesta, jota Juncker ja Macron ajavat, päätettäisiin ja mitä hyötyä siitä olisi. Tähän liittyy poliittinen riski, jota parlamentit tuskin nielevät.
Ennen kuin otetaan uusia askeleita, on parempi viedä loppuun päätetyt hankkeet (pankkiunioni, pääomamarkkinaunioni), jotkavahvistavat sekä vakautta että kasvua.
Avainkysymys ovat rakenteelliset uudistukset, joilla tuetaan kasvua ja kestävyyttä. Nykysäädösten mukaan velkasopeutuksen aikataulusta voidaan tinkiä, jos uudistuksiin sitoudutaan. Näin finanssipolitiikkakin voisi tukea talouskasvua.
Ilmoita asiaton viesti
Tuomas Tikkanen
Puheenjohtaja - Eurooppanuoret ry
-
Peruspointti:
Eurooppa liikku eteenpäin yhdessä tahdissa, jos Junckerilta kysytään.
Juncker torppasi puheessaan ajatukset omasta euroalueen budjetista ja parlamentista. Samalla useampi valtio toivotettiin tervetulleeksi euroon. Vaikuttaa siltä, että komissio ei lämpene monitahtisen integraation ajatukselle tai Macronin ehdotuksille vahvasta eurobudjetista. Merkelin näkemys lienee tässä yhteneväinen Junckerin kanssa.
Saa nähdä, mihin Suomen hallitusohjelma venyy etenkin EMF-tapauksessa. Sipilä ja Terho ovat kriittisiä.
Todelliset institutionaaliset reformiehdotukset jäivät Junckerin kauniin arvopuheen rinnalla kuitenkin EMF:ää lukuunottamatta puuttumaan.
Ilmoita asiaton viesti
Vesa Vihriälä
Toimitusjohtaja, Etla
-
Peruspointti:
”Katastrofivakuutus” riskinjaon hyödyllisin ja toteuttamiskelpoisin muoto.
Ajatus jäsenmaiden suhdannetasausmekanismista on houkutteleva, koska vakuuttaminen on tehokkaampaa varautumista kuin oma säästäminen. Merkittävä tasaus vaatisi kuitenkin paljon resursseja ja heikentäisi järkevän kansallisen politiikan kannustimia. Ympyrä neliöityy parhaiten, kun riskinjako koskee yhden maan voimavarat selvästi ylittäviä katastrofeja. Tämän 1.0-versio on jo olemassa EVM:n sekä EKP:n ELA- ja OMT-lupausten muodossa. 2.0-versiota kannattaa rakentaa mm. talletussuojaa ja kriisinratkaisua kehittämällä sekä askeleilla velkojanvastuun ulottamiseen valtionvelkoihin
Ilmoita asiaton viesti
Antti Ronkainen
Tutkija, HY
-
Peruspointti:
Miten riskinjako 2.0 muuttaa nykyisiä vastuita EKP:n ja jäsenmaiden kesken?
Jos suhdannetasausmekanismi on liian kallis, mitä ehdottomasti riskinjako 2.0 toisi lisää nykyisiin vastuisiin EVM:n ja EKP:n toimien välillä? Millä tavoin 2.0 purkaisi nykyistä asetelmaa, jossa EKP poikkeuksellisilla toimilla elvyttää euroaluetta ja ostaa poliitikoille lisäaikaa. Nykyiset ehdotukset kehittää EVM:stä valuuttarahasto eivät kykene edelleenkään bailouttaamaan Italiaa tai Espanjaa, ellei EVM:n kapasiteettia oleellisesti lisätä.
Ilmoita asiaton viesti
Ilkka Kajaste
Eläkkeellä
-
Peruspointti:
Julkisen talouden tulee olla tasapainossa
Kun jäsenvaltioiden julkinen talous alkaa olla lähellä rakenteellista tasapainoa, kuten säädökset edellyttävät, voivat automaattiset vakauttajat toimia eikä mitään yhteistä mekanismia tarvita.
Ilmoita asiaton viesti
Ilkka Kajaste
Eläkkeellä
-
Peruspointti:
Ainekset euroalueen kehittämiseen ovat jo olemassa - huomio rakenteisiin
EU:n haaste ovat rakenteet, joiden uudistamista Saksa ajaa. Rakenneuudistuksia voidaan edistää jo nykysäännöillä, joten jäsenvaltioita jakavia uusia säädöksiä ei tarvita. Euroalueen valtiovarainministeriö ja budjetti, joita Ranska ja komissio ajavat, on poliittinen, ei taloudellinen hanke, joka olisi omiaan jakamaan Unionia. Jotta eriytyminen estetään, täytyy euroalueen kehittämisen takana olla kaikki 27 valtiota ja niiden parlamentit, koska kysymys on toimivaltasuhteista. Unionin tulevaisuuden kannalta on suuri riski, että komissio esittää sellaista, jonka jäsenvaltiot tulevat tyrmäämään.
Ilmoita asiaton viesti
Hannu Reime
EU:n kansalaisena
-
Peruspointti:
Alueiden Eurooppa demokratisoisi EU:ta ja myös estäisi monikansallisten jäsenmaiden hajoamisen.
Aikoinaan EU-keskusteluissa toistui ajatus alueiden Euroopasta: jäsenvaltioiden valta heikkenisi alueiden ja Unionin hyväksi. Kehitys vastaisi EU-lakiin kirjattua läheisyysperiaatetta ja olisi demokratian ja federalismin hengen mukaista.
Jos alueiden Eurooppa toteutuisi, Skotlannin ja Katalonian itsenäisyyshankkeet jäisivät nationalistisen vähemmistön puuhasteluiksi. Sellaisista alueista kuin Iberian niemimaasta tai Brittein saarista tulisi hajautettuja monikansallisia federaatioita osana Euroopan yhdysvaltoja. Mitään tarvetta uusien ”itsenäisten isänmaiden” synnyttämiseen ei silloin olisi.
Ilmoita asiaton viesti
Vesa Vihriälä
Toimitusjohtaja, Etla
-
Peruspointti:
EKP:n avun tarve vähenisi ajan mittaan, kun ylivelkaantumisen riski pienenisi.
EVM/EVR:n kyky toteuttaa valtioiden velkajärjestely vähentäisi bailout-tarvetta. EKP:n likviditeettitukea solideille valtioille saatettaisiin tarvita aluksi enemmän, mutta velkajärjestelyn uskottavuuden myötä ylivelkaantumisriski pienenisi ja siten tuen tarve pienenisi. Niin kauan kuin Italian velkajärjestely on liian riskialtista, bailout-tarve pysyy tietysti suurena. Pankkien valtionriskin vähentäminen on tärkeä osa valtioiden velkajärjestelyjen mahdollistamista.
Ilmoita asiaton viesti
Joonas Pörsti
Keskustelun moderaattori
-
Peruspointti:
Saksalais-ranskalainen ekonomistiryhmä teki kompromissiehdotuksen: mitä mieltä olette siitä?
Saksalais-ranskalainen ryhmä ekonomisteja on julkaissut Frankfurter Allgemeinessa ja Le Mondessa kirjoituksen, jossa kehotetaan Saksaa ja Ranskaa tulemaan vastaan odotuksissaan:
Saksa voisi lisätä riskinjakoa, jos pankkien massiivisia sijoituksia kotimaisiin valtion velkakirjoihin saadaan purettua. Insentiivi rakenneuudistuksiin pitäisi samalla säilyttää. Ranskan tulisi hyväksyä markkinakurin vahvistaminen ja mahdollisuus velkakirjojen uudelleen järjestelyyn.
Mitä mieltä olette tästä:
berlinoeconomicus.diw.de/en/2017/09/27/op-ed-of-franco-german-economist-group-on-emu-reforms/
Ilmoita asiaton viesti
Vesa Vihriälä
Toimitusjohtaja, Etla
-
Peruspointti:
Ryhmän näkemys vastaa pitkälle omia käsityksiäni järkevistä uudistuksista
Ryhmä pitää tärkeinä pankkiunionia ja ns. pääomamarkkinaunionia, pankkien valtionpapeririskien rajoittamista sekä valtioiden velkajärjestelyä osana kriisinratkaisua. Maiden välistä finanssipoliittista suhdannetasausta se ei pidä olennaisena.
Ajatukset linjassa oman näkemykseni kanssa: (1) Euroalueella ei voida välttää yhteisvastuuta rahoitusjärjestelmän toimintaa uhkaavien kriisien torjunnassa, (2) on järkevää rajoittaa yhteisvastuu katastrofitilanteisiin, (3) tarvitaan instituutiot, jotka mahdollistavat velkojanvastuun myös kriiseissä ja siten luovat edellytykset markkinakurin syntymiselle.
Ilmoita asiaton viesti
Susanna Turunen
EU-erikoistoimittaja, YLE
-
Peruspointti:
Katalonia, Katalonia... Väkinäinen irtautuminen Espanjasta voi vaikuttaa EMU:n kehittämiseen
Markkinoilla on ollut tällä viikolla suhinaa. Espanjan valtionlainojen korot osoittavat ylös ja pankkien kurssit alas. BKT:ltään viidenneksen kokoisen talousalueen irtiotto veisi Espanjan orastavan nousun pitkästä taantumasta väärään suuntaan ja keskeyttäisi rakenneuudistukset ja ties mitä muuta.
EU:n tukipaketti ja EKP:n valtionlainojen osto-ohjelma auttaisivat. Loikkaisiko EMU uudessa kriisissä eteenpäin vai painettaisiko jarrua? Ja leviäisikö epävakaus euroalueen 4. suurimmasta taloudesta esimerkiksi Italiaan?
Ilmoita asiaton viesti
Henrik Rainio
erityisasiantuntija, Kuntaliitto
-
Peruspointti:
Julkinen talous on paljon muuta kuin valtiontalous - unohtuiko kunnat?
Usein EMU -keskusteluissa julkinen talous = valtiontalous. Kuitenkin esimerkiksi Suomessa kuntien vuosimenot ovat noin 45 mrd. euroa. Muissa maissa myös aluetason menot ovat suureet, toki vaihtelua on maittain.
Kuitenkin EMU:n kehittämisavaukset ovat hyvin valtiolähtöisiä. Mitä esimerkiksi suhdannevaihteluiden huomioimen EU:n tasolla tarkoittaisi yksittäisen kunnan näkökulmasta? Monissa maissa kuntien investoinnit ovat olleet jäässä, koska vakaus- ja kasvusopimukset rajat ovat paukkuneet koko maan tasolla.
Ei ole siis helppo palapeli, mutta kunnat ja alueet tulisi huomioida paremmin.
Ilmoita asiaton viesti
Jan von Gerich
Chief Strategist, Nordea
-
Peruspointti:
Merkittäviä edistysaskelia voidaan ottaa myös ilman yhteisvastuun lisäämistä
Kehitettävää on paljon, mutta kaikkea ei voi tehdä. Rajalliset paukut kannattaa laittaa pankkiunioniin (etenkin huonojen luottojen ongelma, pankkien ja valtion välinen riippuvuus, kriisinratkaisumekanismin johdonmukainen käyttö), pääomamarkkinaunioniin ja talouden rakenneuudistusten puskemiseen.
Tämän parempaa aikaa uudistuksille ei tule. EKP:n vielä toistaiseksi jatkuvat velkakirjastot tarjoavat puskurin markkinahermoilua vastaan. Lisäksi eurotalous on rakenteisiinsa nähden hyvässä vedossa myös globaalin talouden kysynnän tarjotessa tukea. Tämän parempaa aikaa ei tule.
goo.gl/8EvCNT
Ilmoita asiaton viesti
Vertti Kiukas
pääsihteeri, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
-
Peruspointti:
EU:n talouspolitiikassa tulee löytää parempi tasapaino hyvinvoinnin ja talouden välille
EU:n taloussäännöstön rikkomisesta voidaan sanktioida sakoin. Siten EU dominoi talouspolitiikan kautta myös kansallista sosiaalipolitiikkaa määritellen sen liikkumavaraa. Parempi tasapaino hyvinvoinnin ja talouden välille saadaan tarkastelemalla ohjausjaksossa myös sosiaalista ulottuvuutta. Se on mahdollista antamalla EU:lle lisää toimivaltaa myös sosiaaliseen tarkasteluun.
Näin voidaan siirtää katse momenteista ja budjettivuodesta pidemmälle ja laajemmalle kohti sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa Eurooppaa ja välttää sosiaalisen kehityksen rapautuminen. Lue lisää sivulta soste.fi/ie.
Ilmoita asiaton viesti
Joonas Pörsti
Keskustelun moderaattori
-
Peruspointti:
Hallitukselta tänään selvitys eduskunnalle EMU:n kehittämisestä: kylmää kyytiä uusille aloitteille
Valtioneuvosto antoi eduskunnan suurelle valiokunnalle selvityksen Euroopan talous- ja rahaliiton kehittämisestä. EU-ministerivaliokunta, VM ja VNK eivät ole lämmenneet Junckerin ja Macronin kauaskantoisille visioille.
Lyhyesti sanottuna ne ammutaan pääpiirteissään alas. EVM:n kehittämiselle vihreää valoa. Lisäksi “jäsenmaiden lähentymistä edistävä ja määrältään maltillinen, sekä selkeästi rajattu rahoitus euroalueen erityistarpeisiin EU-budjetissa voi olla joissakin tilanteissa hyödyllistä.” Lukusuositus!
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Liiteasiakirja/Documents/EDK-2017-AK-147620.pdf
Ilmoita asiaton viesti
Maria Vaalavuo
Erikoistutkija, THL
-
Peruspointti:
Sosiaalinen pilari tukee EU:n kehitystä - mutta Suomen rooli vaisu
Hyvinvointivaltion ja EU:n periaatteiden yhteensovittaminen on välillä vaikeaa. Sosiaalipolitiikka on ollut EU:ssa alisteista talouspolitiikalle ja yhteisille sisämarkkinoille. Vaatimuksia sosiaalisesta Euroopasta on kuultu kuitenkin jo pitkään.
Sosiaalinen pilari on komission aloite lisätä sosiaalista ulottuvuutta ja myös EU:n olemassaolon oikeutusta unionin kansalaisten silmissä. Suomi ei osallistunut konsultaatioon pilarista, vaikka hyötyisi korkeammista sosiaalisista standardeista muualla.
Lue lisää: https://blogi.thl.fi/blogin-nayttosivu/-/blogs/sosiaalinen-pilari-kannattelee-koko-eu-ta
Ilmoita asiaton viesti
Pekka Ristelä
Kansainvälisten asioiden päällikkö, SAK
-
Peruspointti:
Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari voi olla osa käännettä, joka pelastaa unionin.
Komission esittämä sosiaalisten oikeuksien pilari on hyvä avaus, joka voi näyttää politiikan suuntaa ja ohjata esimerkiksi talouden ohjausjakson prioriteetteja. Toivottavasti se saa jäsenmaiden tuen.
Sosiaalisten oikeuksien pilarin lisäksi Junckerin komissio on tehnyt muitakin tärkeitä esityksiä, kuten odotetun aloitteen lähetettyjen työntekijöiden yhdenvertaisista työehdoista. Työntekijöiden oikeuksien roolia ollaan vahvistamassa myös EU:n kauppapolitiikassa.
Kokonaisuudessaan näissä työn ja hyvinvoinnin kysymyksissä on kyse kansalaisten luottamuksesta. Sen saavuttaminen on EU:n elinehto.
Ilmoita asiaton viesti
Ilari Kallio
Asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto EK
-
Peruspointti:
Sosiaalisille mittareille on tilaa talousohjauksen rinnalla, uuden sääntelyn tarve kyseenalainen.
Sosiaalisten kysymysten huomioon ottaminen nykyistä selvemmin talouspoliittisessa päätöksenteossa palvelee myös sisämarkkinoita pidemmällä aikavälillä.
Eikä asiaa pidä tietenkään katsoa vain bisneksen näkökulmasta. Oikein toteutettuna sosiaalisen ulottuvuuden syventäminen parantaa Euroopan yhtenäisyyttä ja lisää luottamusta EU:iin.
Työelämän sääntelyä tai sosiaaliturvan muotoja ei voi ongelmitta monistaa jäsenmaasta toiseen. Siksi elinkeinoelämä suhtautuu varauksella uusiin lakialoitteisiin ja puoltaa eur. ohjausjakson ja sosiaalisen tulostaulun kautta tapahtuvaa ohjausta.
Ilmoita asiaton viesti