Debattibaari

Jokaisen jäsenmaan etu on vahvistaa EU:n maailmanlaajuista roolia

Kirjoitettu: 12.09.17

Kirjoittaja: Heidi Hautala

 

  • Heidi Hautala on Euroopan parlamentin jäsen ja Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän varapuheenjohtaja.

    Euroaluetta ei saada toimimaan, jos sen toimintaa ei syvennetä.

  • Unioni on kulkenut demokraattisempaan suuntaan, kun Euroopan parlamentin valtaa on vahvistettu.
  • EU:lla on mahdollisuus toimia vahvasti esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa, veronkierron estämisessä ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisessä.

On hyvä muistaa, että EU ei ole ollut lopulta olemassa kovin kauaa: kriiseistä huolimatta sen lyhyt historia on vaikuttava. Pohjimmiltaan EU on edelleen ainutlaatuinen vakauden ja rauhan prosessi. Eurooppalainen identiteetti ja yhteenkuuluvuuden tunne ovat muotoutuneet osin huomaamattamme kansallisten identiteettien rinnalle. Useat kansalaiset ovat tottuneet matkustamaan rajojen yli EU-passillaan, tilaamaan verkkokaupan tuotteita rajoista riippumatta sekä opiskelemaan ja työskentelemään muissa EU-maissa.

 

Etuudet huomataan tosin vasta, kun niistä uhataan luopua. Näin on käynyt Iso-Britanniassa brexitin myötä: unionista eroaminen on osoittautunut käytännössä hyvin vaikeaksi. Pääministeri Theresa Mayn linja on pettänyt. Hän on saanut huomata, ettei voi odottaa maalleen parempia ehtoja unionin ulkopuolella kuin sen jäsenenä.

 

***

 

Brexit on vain yksi useista kriiseistä ja hankaluuksista, joita EU on viime vuosina kohdannut: taloudelliset vaikeudet, hankaluudet Venäjän kanssa, kasvava pakolaisten määrä ja euroskeptisyys ovat hallinneet keskustelua.

 

Usein juuri EU-kriitikot jarruttavat jäsenmaiden yhteistyötä niissä asioissa, joissa siitä olisi eniten hyötyä. Turvapaikanhakijoiden siirto jäsenmaiden välillä on tästä hyvä esimerkki. Inhimillinen kriisi ei olisi kasvanut samoihin mittasuhteisiin, jos jäsenmaat olisivat osanneet toimia yhteistyössä alusta saakka.

 

EU-tuomioistuimen tuoreen kannan mukaan jäsenmaiden on otettava turvapaikanhakijoita vastaan kiintiöinä. Ratkaisun myötä paljon voimia vieneestä mittelöstä on päästävä eteenpäin kohti kestäviä, yhteisiä ratkaisuja.

 

EU nähdään liian usein yhtenä suurena kompromissina, jossa kaikki häviävät – vaikka kyseessä on demokraattinen yhteistyön väline, jolla ratkaistaan nimenomaan niitä ongelmia, joita kansallisvaltiot eivät yksin pysty nujertamaan. Keskinäinen ymmärrys ja luottamus ovat tärkeitä rakennuspalikoita nyt, kun EU-kritiikki on purrut kansalaisiin monessa jäsenmaassa. Parasta, mitä brexitistä voi seurata, on herätys EU:n tarpeellisuudesta sekä unionin toimivuuden parantaminen.

 

EU:n oikeistopuolueet, Suomi mukaan lukien, ovat ajaneet viime vuosina kovaa talouskuria vastauksena talouskriisiin. Tämä on monessa maassa vieraannuttanut kansalaisia unionista entisestään: EU nähdään tahona, joka määrää yläpuolelta. Vaikka kriisien jälkeisiä vakauden merkkejä on jo ilmassa, ei unioni saa jäädä paikalleen odottamaan seuraavaa haastetta. Menneistä virheistä on opittava.

 

***

 

Euroaluetta ei saada toimimaan, jos sen toimintaa ei syvennetä. Aivan kuten EU:n korkea edustaja luotsaa ulkopolitiikkaa, euroalueen yhteinen “valtiovarainministeri” helpottaisi sääntöjen toimeenpanemista, ajaisi euroalueen etua ja lisäisi varmuutta ja reaktiokykyä. Sosiaalisen ulottuvuuden kehittäminen ja esimerkiksi nuorisotyöttömyyden lasku on nyt polttavan tärkeää: eurojen takaa on nähtävä ihminen. EU:n kauppasopimukset on laadittava avoimesti kansalaisia kuullen ja ihmisoikeuksia kunnioittaen.

 

Poliittiset valinnat pohjautuvat aina yhteiseen arvopohjaan: demokraattiseen oikeusvaltioon, vapauteen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Siksi on ilahduttavaa, että keskustelu eurooppalaisista arvoista ja sitoutuminen niihin on elävämpää kuin pitkään aikaan. Tämä on erityisen tärkeää nyt, kun oikeusvaltiokehitys on mennyt huolestuttavaan suuntaan niin rajojemme sisäpuolella, Unkarissa ja Puolassa, kuin ulkolaidoilla: Venäjän lisäksi autoritäärisiä otteita on lisännyt Turkki.

 

Suomen eduskunnalla on vahva rooli Euroopan unionin päätöksenteossa verrattuna useimpiin muihin jäsenmaihin. On mysteeri, että tätä ei ole muualla omaksuttu. Kansanedustajille on helpompaa hahmottaa kokonaiskuva ja ymmärtää järjestelmää, kun EU-asioita käsitellään jatkuvassa yhteydessä kotimaan politiikkaan. Asiantunteva EU uutisointi sen sijaan tuntuu jääneen vain muutamille harteille, mikä on sääli. Niin kutsutun perinteisen median vähenevät resurssit ja päätään nostavat valemediat tietävät haasteita totuudenmukaiselle EU-uutisoinnille.

 

Ranskan presidentinvaalien tulos palautti uskon EU:n tulevaisuuteen, ja Saksan liittopäivävaalien uskotaan sinetöivän yhteistyön suunnan. Hyväksi merkiksi voidaan lukea myös se, että vaikka Euroopassa on itsenäisyyttä kannattavia liikkeitä etenkin Skotlannissa ja Kataloniassa, molemmilla alueilla tahto pysyä osana EU:ta on vahva.

 

EU on kulkenut demokraattisempaan suuntaan. Eurooppalainen kansalaisaloite on uusi, suora vaikutuskanava ja Euroopan parlamentti, ainoa kansan suoraan valitsema elin, on saanut lisää valtaa. Kokemuksesta voin todeta, että tätä valtaa todella on käytettävissä, myös pienempien jäsenmaiden edustajilla.

 

EU:ta ei pidä eikä voi ajatella täydellisenä kokonaisuutena, sillä EU on koko ajan muuttuva prosessi. Kuten Bratislavan julkilausumassa sanotaan, EU on paras työkalu ratkaista muuttuvia, yhteisiä haasteitamme. Unionilla on mahdollisuus olla vahva toimija globalisaation hallinnassa. Tästä hyvinä esimerkkeinä käyvät ilmastonmuutoksen torjuminen, veronkierron estäminen ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden edistäminen.

 

EU on edelleen mittaamattomasti voimakkaampi toimija maailmanpolitiikassa kuin yksikään jäsenmaa yksin: jokaisen jäsenmaan etu on vahvistaa EU:n roolia maailmassa.