Debattibaari

Metsäkeskustelun ensimmäinen yhteenveto

Kirjoitettu: 17.11.15

Kirjoittaja: Elina Venesmäki

Debattibaarin metsäbiotalouskeskustelussa on puhuttu siitä, kestävätkö Suomen metsät hallituksen suunnittelemat lisähakkuut.

 

Professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta sanoo, että metsätalous aiheuttaa ekologista kestävyysvajetta. Esimerkiksi hän ottaa lahopuut. Hänen mukaansa niitä on luonnonmetsissä kasvupaikasta riippuen jopa yli 100 kuutiota hehtaarilla, talousmetsissä vain noin 5 kuutiota. Tuhannet lajit ovat riippuvaisia lahopuista.

 

”Lahopuun määrä on lisääntynyt, mutta luontaiseen määrään suhteutettuna marginaalisesti.”

 

Yksikönjohtaja Aino Juslén Luonnontieteellisetä keskusmuseosta Luomuksesta Helsingin yliopistosta sanoo, että lahopuu olisi tehokas keino luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämisessä 2020 mennessä, niin kuin Suomi on luvannut. Hänen mukaansa metsissä on onnistuttu löytämään toimintatapoja, joiden avulla monimuotoisuutta voidaan säilyttää tai jopa lisätä metsätalouskäytön ohessa.

 

Myös vastuullisuuspäällikkö Petri Heinonen UPM:stä on myös sitä mieltä, että lahopuuta on syytä lisätä, mutta viisaasti maksimoimalla hyöty ja minimoimalla kustannukset. Hänestä erityistä kiirettä muutoksille ei kuitenkaan ole, sillä lahopuulajit ovat sinnitelleet ohuen resurssin varassa jo vuosikymmeniä.

 

WWF Suomen metsäasiantuntija Annukka Valkeapää sanoo, että metsien intensiivinen käsittely on johtanut metsälajien uhanalaistumiseen. Valkeapäästä Suomen pitäisi nostaa metsästä saatavien vientituotteiden, sellun ja sahatavaran jalostusastetta ja perustaa lisää suojelualueita.

 

Toista puolta keskusteluun tuo professori Esa Vakkilainen Lappeenrannan yliopistosta. Hän huomauttaa, että metsien järkevä käyttö takaa maaseudun työllistymisen ja elinvoimaisuuden.

 

”Työt metsissä ovat Suomessakin mahdollistaneet monelle nousun köyhyydestä. Metsien monipuolinen käyttö on saanut aikaan Suomeen laajan infrastruktuurin kuten metsäautotiet joita moni marjastaja käyttää.”

 

Viestinnän suunnittelija Hannes Mäntyranta Suomen Metsäyhdistyksestä sanoo, että metsäviennin jalostusaste on jo noussut.

 

”Massasta, kuten sellusta, jalostettiin Suomessa 70 prosenttia vuonna 2013. Uutta kotimaista käyttöä massoille ja uusia tuotteita kehitetään koko ajan.”

 

Tapion Airi Matila sanoo, että biotalouden yhteydessä hakkuiden lisäksi tulisi pohtia aineettoman metsäympäristön tuotteistamista ja kaupallista.

 

Johtaja Taneli Kolström Luonnonvarakeskuksesta sanoo, että Suomessa riittää puuta, ja metsävaramme kestävät hyvin 15 miljoonan kuutiometrin lisäkäytön.

 

”Metsien vuotuinen kasvu on 104,4 miljoonaa kuutiometriä. Vuotuisesta kasvusta hakataan nykyään reilut 60 prosenttia pääosin teollisuuden käyttöön.”

 

Janne Kotiahon mukaan puuvarojen hyvä nykytila on silmänkääntötemppu. Kolström ja Heinonen pitävät metsien nykytilaa hyvänä verrattuna 1920-lukuun, mutta Kotiahon mukaan metsien tila oli silloin heikko, eikä tuohon aikaan kannata siksi verrata. Hänestä oikea kysymys kuuluu, mikä olisi Suomen puuvaranto jos metsiä ei hakattaisi lainkaan.

 

”15 miljoonan kuutiometrin hakkuulisäys nostaa hakkuut puuntuotannollisestikin kestävyyden rajoille.”

 

Kysymyksiä:

– Voivatko metsien suojelu ja metsätalous elää rinnakkain? Miten?
– Onko metsien suojelu kokonaan ainoa ratkaisu pitää kiinni luonnon monimuotoisuudesta?
– Voisiko Suomi elää metsästä nykyistä kestävämmin, jos tuotteiden jalostusaste olisi toinen?
– Miten lahopuuta voidaan lisätä maksimoimalla hyöty ja minimoimalla kustannukset?
– Pitäisikö Suomen panostaa metsien virkistyskäyttöön, ja voisiko luontomatkailu olla muuta kuin näpertelyä?

 

Mukana keskustelussa:

Vastuullisuuspäällikkö Petri Heinonen, UPM
Yksikönjohtaja Aino Juslén, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, Helsingin yliopisto
Taneli Kolström, Luonnonvarakeskus
Professori Janne Kotiaho, Jyväskylän yliopisto
Metsäasiantuntija Airi Matila, metsätalouden asiantuntijaorganisaatio Tapio
Viestinnän suunnittelija Hannes Mäntyranta, Suomen Metsäyhdistys
Professori Esa Vakkilainen Lappeenrannan yliopisto
Metsäasiantuntija Annukka Valkeapää, VTT, WWF

 

Linkki keskusteluun: http://debattibaari.fi/onko-suomella-varaa-metsabiotalouteen