Debattibaari

Suomen terveydenhuolto hallitusti yksityisiin käsiin?

Avattu: 01.11.14

Keskustelua moderoi: Raine Tiessalo

1 vastausta

RAINE TIESSALO – Hollanti on Euroopan arvostetuimman terveydenhuoltojärjestemien rankingin kestoykkönen. (Euro Health Consumer Index -vertailu EHCI)

Vertailu panee terveydenhuoltojärjestelmät paremmuusjärjestykseen kymmenien indikaattorien avulla. Hollanti on paalulla potilaan oikeuksien toteutumisessa, potilaiden pääsyssä hoitaan koskevaan tietoon sekä hoitojen saavuttavuudessa ja laajuudessa.
Suomi on usein kärjessä kun suhteutetaan terveydenhuollon kokonaiskustannukset tuloksiin. Mutta Suomen järjestelmää luonnehditaan myös vanhanaikaiseksi, koska käyttäjäystävällisyyteen ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota.
Hollanti on tehnyt yhden Euroopan radikaaleimmista terveydenhuoltouudistuksista 2000-luvulla. Tätä onnistunutta rakenneuudistusta selvitän EVA:lle kirjoittamassani rakenneuudistuskirjassa.

Screen Shot 2014-11-01 at 7.25.15 PM

 

Hollannin uudistukset lähtivät siis tilanteesta, jolla on monia yhtäläisyyksiä Suomen nykyjärjestelmän ongelmien kanssa.
Pääongelmia Hollannissa olivat pitkät jonotusajat hoitoon ja se, ettei kansalaisilla ollut tietoa hoidon tuottajien laadusta. Lisäksi julkisen terveydenhuollon piirissä olleilla ei ollut käytännössä mahdollisuuksia valita eri lääkäreiden tai sairaaloiden välillä.

Vanhassa järjestelmässä lääkärit, sairaalat ja laboratoriot olivat vahvasti riippuvaisia julkisesta vallasta sekä viranomaisten ja poliitikkojen tavasta käyttää budjettivaltaa. Usein viranomaisten yritykset hillitä kuluja johtivat odotusaikojen pitenemiseen.

Esimerkiksi vuonna 2001 jopa neljännesmiljoona hollantilaista jonotti pääsyä leikkaukseen. Jonoista yhteiskunnalle aiheutuvien tulonmenetysten, tuottavuuden laskun ja työkyvyttömyyden hinnan arvioitiin olevan jopa 3,2 miljardia euroa vuodessa, mikä vastasi yli kuutta prosenttia suhteessa terveydenhuoltokuluihin.

Uudistuksessa julkisen vallan tehtäväksi annettiin alan yksityisten toimijoiden välisen kilpailun järjestäminen, edistäminen ja valvominen. Asiakkaiden valinnanvapautta ja hoidon hinta–laatu-suhdetta lisättiin. Päätavoitteina on ollut laadukas, helposti saavutettava ja kuluttajalle edullinen hoito.

 
Hollanti pyrki tasa-arvon parantamiseen
Jokaisen Hollannissa kirjoilla olevan on hankittava yksityinen terveysvakuutus, joka kattaa tavanomaisten lyhytaikaisten hoitojen kustannukset. Terveysvakuutuksen voi valita noin kolmenkymmenen vakuutusyhtiön tarjonnasta. Vakuutusyhtiötä voi vaihtaa kerran vuodessa.
Järjestelmä perustuu kilpailulle, mutta markkinoita säädellään monin tavoin. Vakuutusyhtiöt kilpailevat asiakkaista. Samalla vakuutusyhtiöt neuvottelevat alan palveluntarjoajien eli yleislääkärien, erikoislääkärien,
lääkäriasemien ja sairaaloiden kanssa palvelusopimuksista. Sopimuksissa pyritään mahdollisimman hyvälaatuisiin
palveluihin mahdollisimman alhaiseen hankintahintaan.
Terveydenhuollon vakuutuspohjaisuutta käytetään siis tasa-arvoistamisen välineenä: Hollannissa kaikilla on aidosti pääsy samantasoisiin palveluihin. Kukaan ei voi jäädä ilman terveysvakuutusta, sillä kaikkein pienituloisimmat saavat vakuutusmaksuihin tukea julkisesta kassasta. Vakuutusyhtiö ei voi torjua uutta asiakasta, vaikka tällä olisikin jo ennestään heikko terveydentila tai tämä kuuluisi riskiryhmään.

 

Lääkäri alle 80 sekunnin ajomatkan päässä
Terveydenhuoltojärjestelmän arkkitehtien tavoitteena oli, että oman lääkärin pitäisi löytyä kymmenen minuutin kävelymatkan etäisyydeltä kotoa. Tavoite ylitettiin reippaasti. Keskimääräinen ajoaika kotoa lähimmän yleislääkärin vastaanotolle tai apteekkiin on vain 80 sekuntia. Sairaala taas löytyy keskimäärin noin kahdeksan minuutin ajomatkan päästä. Vain äärimmäisen harvojen pitää ajaa 15 minuuttia kauempaa päästäkseen hoitoon tai apteekkiin. Hollannin uudistusten arkkitehdit ovat kuvanneet uudistuksen olevan nyt puolessa välissä. Yhtenä keskeisenä haasteena on terveydenhuoltokustannusten nousu, josta syytetään erityisesti sairaaloita ja pitkäaikaispotilaiden hoitokustannuksia. Lisäksi terveysvakuutusten hiljalleen tapahtunut keskittyminen muutamille suurille vakuutusyhtiöille pidetään ratkaistavana ongelmana.

Kysymyksiä keskustelijoille ajatusten herättämiseksi:

* Voisiko yksityisten toimijoiden (vakuutusyhtiöt, lääkärit) roolin vahvistamisesta olla apua Suomen uudistuksille?
* Kuinka potilaan päätösvaltaa voitaisiin Suomessa lisätä?
* Onko Suomen terveydenhuoltojärjestelmä epätasa-arvoinen?
* Mitä elementtejä Hollannin perinpohjaisesta uudistuksesta voisi tuoda Suomeen?
* Onko hallituksen sote-uudistus väärillä raiteilla? Onko uudistusten visio sen arkkitehdeille selvillä?

Keskustelun loppuun


Yksi vastaus keskusteluun “Suomen terveydenhuolto hallitusti yksityisiin käsiin?”

  1. Hannu Valtonen


    Prof., Itä-Suomen yliopisto
    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Peruspointti:
    Sote-uudistuskeskustelussa tulisi miettiä organisaatioratkaisujen toiminnallisia ominaisuuksia

    Sote-uudistuksessa keskustellaan aivan liian vähän siitä, miksi ja miten jokin organisaatiomuoto
    tuottaisi ajatellut tasa-arvo-, tehokkuus- ja kustannustavoitteet. Miksi esimerkiksi kooltaan suuri
    järjestäjä olisi parempi kuin pieni? Tai, miksi kilpailu tuottajien kesken tuottaisi paremman
    lopputuloksen kuin hallinnollinen ohjaus (normit, määräykset ja valvonta).
    Luonnollista olisi, että eri organisaatiomuotoja ajavat tahot esittäisivät myönteisiä esimerkkejä
    oman kantansa tueksi. Missä ovat nämä myönteiset esimerkit onnistuneista rakenneuudistuksista
    Suomessa?

    (7)(0)

    Ilmoita asiaton viesti

Osallistu keskusteluun

Kirjaudu sisään, jotta voit lähettää viestin.