Debattibaari

Onko Suomella varaa metsäbiotalouteen?

web_D6B9335_eo1309

Avattu: 04.11.15

Keskustelua moderoi: Elina Venesmäki

41 vastausta

Biotalous on muotitermi, ja se voi tarkoittaa vaikka mitä maitotiloista turvetuotantoon. Metsän käyttöä biotalous tarkoittaa ainakin. Jos jatkossa halutaan käyttää paljon uutta biomassaa esimerkiksi lämmitykseen ja liikenteen polttoaineisiin, näin pohjoisen maan pellot eivät riitä. Tarvitaan myös paljon metsää.

 

Hallitusohjelman mukaan puun käyttöä monipuolistetaan ja lisätään 15 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Myös puun jalostusarvoa aiotaan kasvattaa. Mitä tällainen metsän käyttö tarkoittaa? Onko Suomella varaa tällaiseen metsäbiotalouteen? Riittääkö metsä ja miten se voidaan saada riittämään? Pitääkö metsää hoitaa: hakata ja istuttaa uudestaan, jotta se kasvaa parhaiten. Vai pitääkö metsän antaa kasvaa rauhassa?

 

Miten käy luonnon monimuotoisuuden, jos metsää hakataan niin paljon kuin hallitus suunnittelee? Yli puolet Suomen uhanalaisista lajeista elää metsissä, eikä ole lainkaan yhdentekevää, mitä niille tapahtuu. Puujalosteita pidetään ainakin vielä kestävinä energia- ja liikennepolttoaineina, mutta mitä jos, ei niin olisikaan? Euroopan unioni miettii keväällä, miten kestävää puun käyttö on. Voiko Suomen metsiä hakata kiihtyvään tahtiin vai pitäisikö energiaa tuottaa muilla tavoin?

 

EU voi siis rajoittaa sitä, mikä biomassa lasketaan kestäväksi ja ilmastoystävälliseksi. Suomessa tämä voisi rajoittaa kantojen ja runkopuun polttoa. Bioenergian katteet ovat ohuet, ja lisääntyvät kustannukset voisivat tehdä osasta tuotantoa kannattamatonta.

 

Tässä Debattibaarin keskustelussa etsimme vastauksia siihen, miten Suomen pitäisi käyttää metsiään. Riittäkö metsä yhä kiivaampiin hakkuisiin? Pitäisikö metsää käyttää toisin kuin nyt?

 

Keskustelu alkoi 6. marraskuuta Metsäpäiviltä, jossa julkaistiin Luonnonvarakeskuksen kirja ”Metsä. Monikäyttö ja ekosysteemipalvelut”. Lisäksi siitä, kestääkö luonto kasvavat hakkuut, puhuttiin Metsäyhdistyksen ja Metsäviestijöiden Biotalous-battle-väittelyssä.

 

Kysymyksiä:

Onko ongelma metsäluonnolle, jos hakkuita lisätään 15 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa?

Kärsiikö luonnon monimuotoisuus? Menetetäänkö samalla muuta tärkeää?

Suomen viennistä suuri osa on puujalosteita. Kestääkö talous, jos hakkuita ei lisätä?

Onko ongelma, että Suomi elää niin voimakkaasti metsästä?

Voiko metsiä suojella ja samalla käyttää puuta? Millainen metsätalous on kestävää?

 

Samaa aihepiiriä sivutaan 4.12. avatussa Debattibaarin ilmastometsäkeskustelussa, jonka lähtökohtana on Ilmastopaneelin samana päivänä julkaistu raportti.

Keskustelun loppuun


41 vastausta keskusteluun “Onko Suomella varaa metsäbiotalouteen?”

  1. Janne Kotiaho


    Professori, Jyväskylän yliopisto
    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Peruspointti:
    Metsätalouden ekologinen kestävyysvaje johtuu elämää ylläpitävien resurssien rajallisuudesta

    Metsätalouden aiheuttamaa ekologista kestävyysvajetta voidaan havainnollistaa lahopuusta riippuvaisilla lajeilla, joita on Suomessa 4000 – 5000. Suuri lajimäärä johtuu siitä, että luonnonmetsissä lahopuu on merkittävä resurssi, ja sitä on kasvupaikasta riippuen jopa yli 100 kuutiota hehtaarilla; talousmetsissä määrä jää noin 5 kuutioon. Määrä on lisääntynyt, mutta luontaiseen määrään suhteutettuna marginaalisesti, ja kokonaiskuva on muuttumaton: metsätalous on leikannut 95 % lahopuueliöiden resursseista. Vastaava resurssien leikkaus ihmispopulaatiolta aiheuttaisi megaluokan katastrofin.

    (14)(3)

    Ilmoita asiaton viesti

  2. Annukka Valkeapää


    Metsäasiantuntija, VTT, WWF Suomi
    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Peruspointti:
    Metsäluonto köyhtyy jo nyt - lisähakkuut pahentavat tilannetta. Tarvitaan uutta ajattelua ja keinoja

    Metsien intensiivinen käsittely on johtanut metsälajien uhanalaistumiseen. Tämä ei ole ihme: Etelä-Suomen metsistä 97% on puuntuotantokäytössä, jossa metsäluontoa muokataan rajusti. Kansalaisten mielestä luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on tutkitusti tärkein asia metsiä koskevassa päätöksenteossa. Tämä on ohitettu biotalouskeskustelussa.

    Suomen metsienkäyttöä koskevassa keskustelussa fokus on volyymin lisäyksessä. Vientituotteet, sellu ja sahatavara ovat puolijalosteita. Jalostusastetta on nostettava ja suojelualueita perustettava. Näin metsistä saadaan hyvinvointia jatkossakin.

    (6)(3)

    Ilmoita asiaton viesti

  3. Esa Vakkilainen


    Professori, LUT
    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Osittain samaa mieltä moderaattorin kanssa

    Peruspointti:
    Metsien käytössä monenlaisia arvoja; Luonnon lisäksi paikallistalous, -oikeudet ja kehitys

    Kestävä metsien käyttö on erittäin mielenkiintoinen aihe ja siitä löytyy monipuolista tietoa mm. YK:n järjestöjen kuten FAOn
    http://www.fao.org/forestry/sfm/85325/en/
    YK: metsäfoorumin sivuilta
    http://www.un.org/esa/forests/index.html

    Eräs viesti on että metsiä on käsiteltävä monipuolisesti. Metsien järkevä käyttö takaa maaseudun työllistymisen ja elinvoimaisuuden. Työt metsissä ovat Suomessakin mahdollistaneet monelle nousun köyhyydestä. Metsien monipuolinen käyttö on saanut aikaan Suomeen laajan infrastruktuurin kuten metsäautotiet joita moni marjastaja käyttää.

    (4)(2)

    Ilmoita asiaton viesti

    • Elina Venesmäki


      Moderaattori
      -

      • Jaa tämä viesti:

      • twitter
      • facebook
      • linkedin
      • googleplus
      • sähköposti

      Peruspointti:
      Esa Vakkilainen: Mitä on metsien monipuolinen käyttö?

      Mitä tarkoitat metsien monipuolisella käytöllä? Onko mielestäsi Suomella ja metsäluonnolla varaa hakkuiden lisäämiseen – vai mitä pitäisi tehdä?

      (0)(0)

      Ilmoita asiaton viesti

  4. Esa Vakkilainen


    Professori, LUT
    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Peruspointti:
    On katsottava kokonaisuutta

    Yritin viestiä että YK on lähtenyt linjalle jossa katsotaan kokonaisuutta. Helposti keskustelu on vain linjalla luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja suojeltava pinta-ala. YKn mukaan paikalliselle väestölle on taattava oikeus toimeentuloon, myös metsätöitä tekemällä (vrt. Suomen maaseutu).
    Paikallisen väestön mielipiteitä pitää kuulla (vrt. Helsingistä suojellaan Kainuun luontoa).
    Linja tarkoittaa että kuten muissakin haastavissa poliittisissa kysymyksissä (vrt. kaavoitus) pitää päättäjien ottaa lukuisien erilaisten, ei yhteismitallisten tekijöiden kokonaisvaikutus päätöksen perusteeksi.

    (2)(2)

    Ilmoita asiaton viesti

  5. Airi Matila


    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Samaa mieltä moderaattorin kanssa

    Peruspointti:
    700 000 metsänomistajaa päättää hakkuiden toteutuksesta

    Kokonaisuuteen kuuluvat myös 700 000 metsänomistajaa, he päättävät vuosittain 80 000 puukaupasta. Heillä jokaisella on oma erityinen tarve ja ratkaisu metsänomistamiseensa. Biotalouden yhteydessä hakkuiden lisäksi tulisi pohtia aineettoman metsäympäristön tuotteistamista ja kaupallista. Siten Pihtiputaan mummo voisi pohtia aidosti metsänkäytön kaupallisia vaihtoehtoja. Myydäkö kaunis uudistuskypsä männikkö puukerrostalon raaka-aineeksi vai vuokrata männikkö määräajaksi matkailuyrittäjälle elämyskohteeksi?

    (3)(0)

    Ilmoita asiaton viesti

  6. Taneli Kolström


    Johtaja, MMT, Luonnonvarakeskus
    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Peruspointti:
    Metsävarat riittävät

    Suomen metsävaroja on inventoitu systemaattisesti 1920-luvulta lähtien. Suomessa oli puuta 1920-luvulla reilut 1500 milj m3 (alueluovutusten jälkeen 1400 milj m3) ja metsien vuotuinen kasvu 44 milj m3. Uusimman valtakunnan metsien inventoinnin mukaan meidän metsävarat ovat nyt 2357 milj m3 ja vuotuinen kasvukin on yli kaksinkertaistunut ollen jo 104,4 milj m3. Vuotuisesta kasvusta hakataan nykyään reilut 60 % pääosin teollisuuden käyttöön. Meidät metsävarat kestävät hyvin mainitun 15 milj m3 lisäkäytön.

    (3)(2)

    Ilmoita asiaton viesti

    • Matti Liimatainen


      Metsävastaava, Greenpeace
      -

      • Jaa tämä viesti:

      • twitter
      • facebook
      • linkedin
      • googleplus
      • sähköposti

      Peruspointti:
      Metsävarat saattavat lisäyksen kestää, mutta luonnon monimuotoisuus ei.

      Meillä on nyt jo tilanne jossa suurin osa metsien luontotyypeistä on uhanalaisia, määrällisesti ja laadullisesti riittämättömästi suojeluja. Uhanalaisista lajeista suurin osa on metsälajeja. Uhanalaisuuden keskeiset syyt ovat teollisen metsänkäytön aiheuttamat muutokset, ja mitä enemmän hakkuita ja niihin liittyviä ojituksia, tienrakennusta jne. lisätään, sitä pahemmaksi tilanne menee.

      (3)(3)

      Ilmoita asiaton viesti

      • Hannes Mäntyranta


        viestinnän suunnittelija, Suomen Metsäyhdistys
        -

        • Jaa tämä viesti:

        • twitter
        • facebook
        • linkedin
        • googleplus
        • sähköposti

        Peruspointti:
        Liimatainen tulkitsee luontotyypin uhanalaisuutta väärin

        Luontotyyppien uhanalaisuutta ei voi tulkita niin kuin Matti Liimatainen. Luontotyyppi on selvityksissä tulkittu uhanalaiseksi kaikkialla, jos se on uhanalainen jossakin, vaikka suojelluilla alueilla. YM:n mukaan luontotyypin uhanalaisuutta ei voi tulkita prosentteina maapinta-alasta. Uhanalaisista lajeista suurin osa on metsälajeja, totta. Ei ihme, maassa jossa metsät kattavat 75% maapinta-alasta? Uhanalaisista suurin osa, Petri Heinonen muistanee tarkemmat luvut, on muutamalla prosentilla metsäpinta-alasta eli lehdoissa ja harjuilla. Kangasmetsien suojelu ei auta niitä yhtään.

        (3)(2)

        Ilmoita asiaton viesti

        • Matti Liimatainen


          Metsävastaava, Greenpeace
          -

          • Jaa tämä viesti:

          • twitter
          • facebook
          • linkedin
          • googleplus
          • sähköposti

          Peruspointti:
          Ei ole kyse "tulkinnasta" vaan tutkimustuloksista. Lue enemmän, luulet vähemmän.

          Suomen luontotyyppien uhanalaisuus − Osa I: Tulokset ja arvioinnin perusteet. SYKE 2008:
          Uhanalaisiksi arvioitiin Etelä-Suomessa 75 %, Pohjois-Suomessa 55 % ja koko maassa 70 % luontotyypeistä. Uhanalaisten luontotyyppien pinta-alan osuus metsäpinta-alasta on Etelä-Suomessa 49%, Pohjois-Suomessa 27% ja koko maassa 48% metsäluontotyyppien kokonaispinta-alasta. Metsäluontotyyppien yleisin uhanalaistumisen syy on metsätalous, jonka toimet ovat muuttaneet sekä luontotyyppien määrää että laatua. Metsätalous on myös tulevaisuuden uhkana useimpien metsäluontotyyppien kohdalla.

          (2)(4)

          Ilmoita asiaton viesti

          • Petri Heinonen


            Vastuullisuuspäällikkö, UPM
            -

            • Jaa tämä viesti:

            • twitter
            • facebook
            • linkedin
            • googleplus
            • sähköposti

            Peruspointti:
            Luen enemmän, hämmennyn enemmän

            Lähes kaikki nuoret kangasmetsät (6 luokkaa) arvioitiin uhanalaisiksi laadullisten seikkojen vuoksi: lahopuun määrä tai muut laadulliset tekijät (hakkuut, maanmuokkaus, ojitus, vieraan puulajin esiintyminen, jne.) heikentyneet niin, että luontotyypillä on ”suuri uhka keskipitkällä aikavälillä hävitä tarkastelualueelta”. Siis keskipitkän ajan kuluttua Suomessa ei ole kuin yksi nuoren kangasmetsän luokka jäljellä. Mitä mahtavat olla ne muut nuoret metsät, jotka on uudistettu luontaisilla kasvupaikoille kuuluvilla puulajeilla ja joilla kasvaa runsaasti luontaisesti syntynyttä sekapuustoa?

            (0)(0)

            Ilmoita asiaton viesti

  7. Hannes Mäntyranta


    viestinnän suunnittelija, Suomen Metsäyhdistys
    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Peruspointti:
    Metsätalous ei ole tehokasta

    Annukka Valkeapää kirjoitti, että ”Etelä-Suomen metsistä 97% on puuntuotantokäytössä, jossa metsäluontoa muokataan rajusti”. Ei ole, on vain suojelun ulkopuolella. Iso osa tuosta 97 %:sta ei ole minkäänlaisessa käytössä ja tästä on puhuttu useinkin WWF:n kanssa. Jopa kolmasosassa näistä metsistä ei ole käyty vuosikymmeniin. Taloudellisesti kestävästä hakkuutasosta hakataan korkeintaan 70 prosenttia. Millä muulla alalla tätä sanottaisiin tehokkaaksi?

    (4)(2)

    Ilmoita asiaton viesti

  8. Hannes Mäntyranta


    viestinnän suunnittelija, Suomen Metsäyhdistys
    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Peruspointti:
    Kuka vaan voi jalostaa lautaa

    Annukka kirjoitti myös, että metsäteollisuuden ”vientituotteet, sellu ja sahatavara ovat puolijalosteita. Jalostusastetta on nostettava…” Tosiasiassa metsäteollisuus vie aivan muuta. Massasta, kuten sellusta, jalostettiin Suomessa 70 prosenttia vuonna 2013. Uutta kotimaista käyttöä massoille ja uusia tuotteita muutenkin kehitetään koko ajan. Sahatavarasta sentään vietiin 70 prosenttia. Sen jalostamiseksi kotimaassa tehdään koko ajan töitä ja sitä saa tehdä kuka vaan. Ei se ole erityisesti kenenkään vastuulla. Olisi mukava, jos näistä asioista ei jatkuvasti levitettäisi väärää tietoa.

    (3)(1)

    Ilmoita asiaton viesti

  9. Hannes Mäntyranta


    viestinnän suunnittelija, Suomen Metsäyhdistys
    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Peruspointti:
    Talousmetsät ovat monikäytössä

    Elina Venesmäki kysyi metsien monipuolisesta käytöstä. Se tarkoittaa, että kaikki Suomen talousmetsät ovat monikäytössä ja monikäyttöä voi harjoittaa jokaisella hehtaarilla. Niissä saa tehdä jokamiehenoikeuksilla kaikenlaista ja lisäksi metsänomistaja voi vastiketta vastaan luovuttaa laajempiakin käyttöoikeuksia. Metsästysoikeus on tyypillinen tällainen oikeus. Valtionmetsät ovat poronomistajien ja saamelaiskulttuurin harjoittajien käytössä ja Metsähallitus suorastaan tukee metsiensä virkistyskäyttäjiä. Vain joistain suojelumetsistä voi sanoa, että ne eivät ole monikäytössä.

    (3)(4)

    Ilmoita asiaton viesti

    • Matti Liimatainen


      Metsävastaava, Greenpeace
      -

      • Jaa tämä viesti:

      • twitter
      • facebook
      • linkedin
      • googleplus
      • sähköposti

      Peruspointti:
      Avohakkuut ja ojikot eivät ole monikäytössä

      Näkisin että metsäyhdistyksen viestintä vetää tässä mutkia suoriksi. Talousmetsät ovat monissa tapauksissa monikäytössä vain teorian tasolla. Esimerkiksi avohakkuualat, ojikot ja hoitamattomat taimikot ja nuoret kasvatusmetsät ovat käytännössä vain metsätalouden maata. Se että niiden ”käyttö” on sallittua esimerkiksi retkeilyyn ja poronhoitoon ei paljoa lämmitä, jos ne ovat olosuhteiltaan sellaiseen sopimattomia. Harva retkeilijä valitsee avohakkuualueen käveltäväksi tai ojikon hiihdettäväkseen. Poro ei löydä ravintoa kynnetyltä tai hakkuutähteen peittämältä metsämaalta ravintoa. Jne.

      (3)(3)

      Ilmoita asiaton viesti

      • Hannes Mäntyranta


        viestinnän suunnittelija, Suomen Metsäyhdistys
        -

        • Jaa tämä viesti:

        • twitter
        • facebook
        • linkedin
        • googleplus
        • sähköposti

        Peruspointti:
        Monessa on monta mahdollisuutta

        Matti Liimatainen, Metsäyhdistyksellä ei ole näihin asioihin kantaa, niin kuin hyvin tiedät. Siksi minulla kyseisen yhdistyksen työntekijänä voi olla, mutta se on valitettavasti vain minun kantani. Sanot, että talousmetsät ovat monissa tapauksissa monikäytössä vain teorian tasolla. No, mutta monissa tapauksissa eivät ole. Sanot, että harva retkeilijä valitsee avohakkuualueen käveltäväksi tai ojikon hiihdettäväkseen. No, mutta ehkä metsästäjä valitsee.

        (3)(3)

        Ilmoita asiaton viesti

  10. Petri Heinonen


    Vastuullisuuspäällikkö, UPM
    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Peruspointti:
    Lahopuun lisäys kaipaa tehokkaita ratkaisuja

    Metsiä on napapiirin eteläpuolella käsitelty intensiivisesti vuosisatoja. Kaskiviljelykaudella avohakkuut toistuivat parinkymmenen vuoden välein kattaen kaikki tuoreet kankaat ja rehevämmät metsät. Etelä-Suomessa oli 1920-luvulla vähemmän yli 100 vuotiaita metsiä kuin nyt. Metsät eivät olleet luonnontilaisia eikä lahopuuta ollut kovin paljon. Silti olen samaa mieltä Kotiahon kanssa, että lahopuuta on syytä lisätä mutta viisaasti maksimoimalla hyöty ja minimoimalla kustannukset. Erityistä kiirettä ei ole, sillä lahopuulajit ovat sinnitelleet ohuen resurssin varassa jo vuosikymmeniä.

    (4)(1)

    Ilmoita asiaton viesti

  11. Aino Juslén


    yksikönjohtaja, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, Helsingin yliopisto
    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Peruspointti:
    Lahopuu tehokas keino luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämisessä 2020 mennessä

    Suomi on sitoutunut vähintään pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden hupenemisen vuoteen 2020 mennessä. Tuon tavoitteen saavuttamisen kannalta toimenpiteillä on kiire. Edellinen uhanalaisuusarviointi osoitti, että metsissä on onnistuttu löytämään myös sellaisia toimintatapoja, joiden avulla monimuotoisuutta voidaan säilyttää tai jopa lisätä metsätalouskäytön ohessa. Lisäpanostus lahopuun laatuun ja määrään olisi monimuotoisuustavoitteen saavuttamisen kannalta yksi tehokkaimpia keinoja, koska lahopuusta riippuvaisia lajeja on niin paljon.

    (1)(0)

    Ilmoita asiaton viesti

    • Hannes Mäntyranta


      viestinnän suunnittelija, Suomen Metsäyhdistys
      -

      • Jaa tämä viesti:

      • twitter
      • facebook
      • linkedin
      • googleplus
      • sähköposti

      Peruspointti:
      Kyllä lahopuu lisääntyy

      Metsäsertifiointi tuottaa kaiken aikaa lisää lahopuuta talousmetsiin. Se näkyy varmasti seuraavassa uharikartoituksessa.

      (3)(4)

      Ilmoita asiaton viesti

    • Elina Venesmäki


      Moderaattori
      -

      • Jaa tämä viesti:

      • twitter
      • facebook
      • linkedin
      • googleplus
      • sähköposti

      Peruspointti:
      Onko mahdollista suojella luonnon monimuotoisuutta ja kuitenkin käyttää metsää?

      Aino Juslén, kerrot, että uhananlaisuuskartoituksessa huomattiin, että monimuotoisuus jopa lisääntyi, kun talousmetsään jätettiin entistä enemmän lahopuuta. Oliko tämä tietoinen kokeilu pienellä alueella vai laajemmin muuttunut käytäntö?

      Kaikilta kysyn, voisiko ja pitäisikö talousmetsiin jättää nykyistä enemmän lahopuuta?
      Pitäisikö talousmetsiä käsitellä toisella tavalla kuin nyt? Miten?
      Onko mahdollista varjella luonnon monimuotoisuutta ja kuitenkin käyttää puuta?
      Miten metsien suojelua pitäisi edistää?

      (0)(0)

      Ilmoita asiaton viesti

  12. Janne Kotiaho


    Professori, Jyväskylän yliopisto
    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Peruspointti:
    Puuvarojen hyvä nykytila on silmänkääntötemppu

    Kolströmin mukaan puuta oli 1920 luvulla 1500, ja nyt 2357 Mm3. Heinosen mukaan silloin oli nykyistä vähemmän yli 100 vuotiaita metsiä. Tismalleen!! Jos käytämme vertailukohtana todella voimakkaasti heikentynyttä tilaa, saadaan huonokin nykytila näyttämään hyvältä. Oikea kysymys kuuluu, mikä olisi Suomen puuvaranto jos metsiä ei hakattaisi lainkaan ja kuinka paljon sen alla nyt ollaan. 15Mm3 hakkuulisäys nostaa hakkuut puuntuotannollisestikin kestävyyden rajoille. Silloin Mäntyrannan mainitsemat käyttämättömät talousmetsät tulevat käyttöön, aiheuttaen yhä syvenevän ekologisen kestävyysvajeen.

    (6)(1)

    Ilmoita asiaton viesti

  13. Esa Vakkilainen


    Professori, LUT
    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Peruspointti:
    Onko biotalous ainoa jonka täytyy toimia kestävästi

    Metsien ja bioenergian käyttö politisoituu ja sille esitetään kestävyysvaateita. EU valmistelee 2030 stategiaansa jonka moni haluaisi sisältävän biotaloutta voimakkaasti sääteleviä elementtejä
    http://www.euractiv.com/sections/energy/build-bio-economy-europe-needs-cut-bioenergy-319544

    Miten biomateriaalit kilpailevat muovin kanssa jos toisaalta hyväksytään että öljyperäisen muovin käyttöä ei tarvitse mitenkään perustella, mutta aikeet korvata se biomateriaaleilla estetään sääntelyllä. Biotalouden oltava kestävää mutta maatalouden ei. Muut polttoaineet CO2 piipusta mutta bio hiilijalanjäljellä.

    (3)(1)

    Ilmoita asiaton viesti

    • Janne Kotiaho


      Professori, Jyväskylän yliopisto
      -

      • Jaa tämä viesti:

      • twitter
      • facebook
      • linkedin
      • googleplus
      • sähköposti

      Peruspointti:
      Perimmäinen tavoite on suojata ympäristöämme kaikelta lyhytnäköiseltä opportunismilta

      Yrittääkö professori Vakkilainen sanoa, että koska eivät muutkaan alat piittaa elinympäristömme kestävästä käytöstä ei metsätaloudenkaan tarvitse? Tämäpä vasta hyvä perustelu. Luonnonsuojelun perimmäinen tavoite on suojata ympäristöämme lyhytnäköiseltä opportunismilta. Luulisikin kaikkien yhteisenä tavoitteena olevan turvata myös tuleville sukupolville elinehtomme eli toimivat ekosysteemipalvelut, joiden perustana monimuotoinen luonto on. Tämä tavoite ei ainoastaan vakavasti vaarannu, vaan jää toteutumatta, jos emme pikkuhiljaa ota tosissamme ekologisen kestävyysvajeen jatkuvaa syvenemistä.

      (5)(2)

      Ilmoita asiaton viesti

      • Hannes Mäntyranta


        viestinnän suunnittelija, Suomen Metsäyhdistys
        -

        • Jaa tämä viesti:

        • twitter
        • facebook
        • linkedin
        • googleplus
        • sähköposti

        Peruspointti:
        Nykytilanne sortaa metsätuotantoa

        Vakkilainen vastannee puolestaan mutta minusta Kotiaho käsitti väärin. Pikemminkin on niin, että muidenkin pitäisi eikä vain metsätalouden. Esimerkiksi puu käy markkinoilla kovaa kilpailua rakennusmateriaalina teräksen, muovin ja alumiinin kanssa. Niille ei kuitenkaan aseteta vaatimuksia edes alkuperän tuntemisen saati kestävyyden suhteen. Mitä jos metsätalous toimisi Venäjällä niin kuin öljyteollisuus – meteli olisi hirmuinen. 20 vuotta on odotettu, että alkuperävalvonnasta ja sertifioinnista tulisi puulle kilpailuetu. Vielä sitä ei ole näkynyt muuten kuin menoina. Eli se on kilpailuhaitta.

        (1)(1)

        Ilmoita asiaton viesti

      • Esa Vakkilainen


        Professori, LUT
        -

        • Jaa tämä viesti:

        • twitter
        • facebook
        • linkedin
        • googleplus
        • sähköposti

        Peruspointti:
        Metsäluonnon suojelu tärkeää mutta kaikkiin hyödykkeisiin kestävyyskriteerit

        Metsien suojelu on tärkeää, mutta jos lähtökohta on että maatalouskäyttöön sekä uusien asuntojen, mökkien ja teiden käyttöön saadaan vapaasti aj kritiikittömästi tuhota ollaan väärällä uralla. Miksi biotalous on ainoa johon suojelu kohdistuu. Miksi kun raivataan metsää maatalouskäyttöön niin kaikki on OK, mutta biotalous saa vastata kaikesta suojelusta. Miksi Suomeen saa tuoda öljyä Nigerian saastutetuilta alueilta? Miksi Suomeen saa tuoda muovituotteita jotka on valmistettu tästä öljystä. Miksi muovit CO2 kaupan ulkopuolella?

        (0)(0)

        Ilmoita asiaton viesti

  14. Petri Heinonen


    Vastuullisuuspäällikkö, UPM
    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Peruspointti:
    Luonnonmetsä ei voi olla talousmetsän referenssi

    Keskustelu menee harhaan. On mieletöntä verrata talousmetsiä luonnonmetsiin. Ekologinen tila heikkenee aina, kun biomateriaa viedään pois ekosysteemistä. Tämän keskustelun alkuperäinen kysymys on, mikä on hyväksyttävä heikkenemisen taso. Metsätalous maankäyttömuotona on ylivoimainen mihin tahansa muuhun taloudelliseen maankäyttöön verrattuna. Ekologisen kestävyyden näkökulmasta suomalainen metsätalous on parhainta maailmassa. 15 milj m3 lisäys tekee loven monimuotoisuuteen mutta ei romahduta sitä. Mutta onko metsätalous hyväksyttävä maankäyttömuoto?

    (4)(1)

    Ilmoita asiaton viesti

  15. Janne Kotiaho


    Professori, Jyväskylän yliopisto
    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Peruspointti:
    Konsensus ekologisen kestävyysvajeen syvenemisestä löytymässä

    Rehellistä puhetta Heinoselta. Nostan hattua. Tosiasioiden tunnustaminen on edellytys aidolle ratkaisuhakuiselle yhteistyölle. Metsätalous on hyväksyttävää siinä kuin muukin maankäyttö, mutta keskustelu ei ole harhaista tai mieletöntä. Päinvastoin, on vääjäämätön looginen tosiasia, että luonnonmetsiä tarvitaan talousmetsien heikennyksen tason rehelliseen arviointiin. Vertailukohtaa ei kuitenkaan pidä sotkea tavoitetilaan: talousmetsien käyttö on tosiasia, eikä niissä tavoite ole luonnontila. Tavoite on minimoida metsätalouden tehostamisesta koituva ekologisen kestävyysvajeen syveneminen.

    (4)(0)

    Ilmoita asiaton viesti

  16. Petri Heinonen


    Vastuullisuuspäällikkö, UPM
    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Peruspointti:
    Kestävyysvaje ei pidä paikkaansa

    Kestävyys on kolmen eri kentän leikkaus. Se, että monimuotoisuus on vähentynyt luonnontilaisiin metsiin verrattuna ei välttämättä tee vajausta kestävyyteen. Jos monimuotoisuuspanokset tekevät metsätaloudesta taloudellisesti kannattamatonta, vaje siirtyy toiseen kenttään. Tasapaino on tilanne, jossa kaikissa kentissä on vajetta. Voidaan aivan perustellusti sanoa, että taloudellisessa kentässä on vaje, koska meillä on niin paljon hoitorästejä. Hoitotöitä ei tehdä, koska niiden tuottamat tulot eivät kata menoja. Kestävyys on elävä prosessi, ei staattinen tila. Sitä ei voi tyhjentävästi mitata.

    (2)(1)

    Ilmoita asiaton viesti

  17. Janne Kotiaho


    Professori, Jyväskylän yliopisto
    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Peruspointti:
    Ei kestävyyttä noin vain uudelleen määritellä

    Heinonen väittää, että metsätalouden seurauksena köyhtynyt monimuotoisuus ei tarkoita ekologista kestämättömyyttä, mutta samalla antaa ymmärtää, että jos monimuotoisuuden köyhdyttämisen välttäminen estää kannattavat metsien hakkuut, se on taloudellisesti kestämätöntä. Yhdenmukaiset säännöt kiitos. Vajepuheet ovat harhaisia sillä taloudellinen kestävyys ei ole tulojen maksimointia metsäteollisuudelle. Jos hakkuiden lisääminen teollisuuden kannalta on taloudellisesti kannattavaa ainoastaan monimuotoisuuden kustannuksella, kuten Heinonenkin myönsi, metsätalous ei ole kestävän kehityksen mukaista.

    (1)(2)

    Ilmoita asiaton viesti

    • Esa Vakkilainen


      Professori, LUT
      -

      • Jaa tämä viesti:

      • twitter
      • facebook
      • linkedin
      • googleplus
      • sähköposti

      Peruspointti:
      Mutta loppuuko kestävyysvaatimus siihen kun luonto hävitettiin

      Haastaisin tässä uudelleen ajatteluun. Esim. Britit ja Saksa onnistuivat tuhoamaan ison osan luontoansa jo kauan sitten. Eikö olisi oikein vaatia heitä osallistumaan suojellun per capita samalla määrällä kuin Suomalaisia. Miksi vain ne jolla on luontoa vielä jäljellä joutuvat a) suojelemaan sen ja b) rahoittamaan suojelun jotta c) jo luontonsa tuhonneet saavat luontoa josta nauttia.
      Eikö luontoa voi suojella myös vaatimalla että uudelleen luonnonmukaistetaan kertaalleen tuhottuja alueita.

      (4)(1)

      Ilmoita asiaton viesti

  18. Janne Kotiaho


    Professori, Jyväskylän yliopisto
    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Peruspointti:
    Ekologinen kestävyysvajeen selättämisen motiivina huoli tulevista sukupolvista

    Kestävyyden määritelmän ytimessä on idea ylisukupolvisesta tasa-arvosta. Tällä tarkoitetaan sitä, että meidän on turvattava omamme kaltaiset inhimillisen elämän edellytykset myös tuleville sukupolville. Koska monimuotoisuus on elämää ylläpitävien ekosysteemipalveluiden perusta, lovet monimuotoisuuteen metsätalouden tämän päivän tarpeiden tyydyttämiseksi eivät ole hyväksyttäviä. Meillä on velvollisuus säätää omien tarpeidemme tyydyttämiselle rajat, ja löydettävä keinot joilla ekologisen kestävyysvajeen syveneminen taittuu.

    (5)(1)

    Ilmoita asiaton viesti

    • Hannes Mäntyranta


      viestinnän suunnittelija, Suomen Metsäyhdistys
      -

      • Jaa tämä viesti:

      • twitter
      • facebook
      • linkedin
      • googleplus
      • sähköposti

      Peruspointti:
      Kestävyys on kuin kolmijalkainen tuoli

      Toisaalta kestävyys on kuin kolmijalkainen tuoli: jos yksi jalka katkeaa, tuoli kaatuu. Eli: jos ei ole taloudellista (esimerkiksi) kestävyyttä, ei ole kestävyyttä. Tästä on myös esimerkkejä. Kreikan talouskriisissä ihmiset lähtivät hakkaamaan Akropoliin puita, puhumattakaan Kanadan Brittiläisen Kolumbian laajoista suojelupäätöksistä, jotka johtivat siihen, että tulonsa menettäneet ihmiset alkovat viljellä kannabista varastetulla sähköllä keskellä metsää, mikä sekoittikin Yhdysvaltain länsiosan huumemarkkinat täysin.

      (0)(0)

      Ilmoita asiaton viesti

  19. Petri Heinonen


    Vastuullisuuspäällikkö, UPM
    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Peruspointti:
    Säännöt on samat, määritelmät vaikeita

    En puhunut teollisuudesta vaan metsätaloudesta, siis tulosta, jota saavat metsänomistajat. En myöskään puhunut tulojen maksimoimisesta, joten hankala ymmärtää, miten Kotiaho lukee viestejäni. Taloudellisessa kestävyydessa kynnysarvo on määritettävissä. Kannattamatonta toimintaa ei voi pitkään jatkaa. Ekologisessa ja sosiaalisessa kestävyydessä kynnysarvojen määrittäminen on vaikeampaa, ellei mahdotonta. Jos monimuotoisuuden väheneminen lasketaan aina kestämättömäksi, ei metsätalous voi koskaan eikä missään olla kestävää. Näin asiaa ei kuitenkaan ole kansainvälisissä määritelmissä ymmärretty.

    (1)(1)

    Ilmoita asiaton viesti

  20. Janne Kotiaho


    Professori, Jyväskylän yliopisto
    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Peruspointti:
    Katse tulevaisuuteen: sielläkö se siintää, ekologisesti kestävä metsätalous?

    Jos metsätalous aidosti olisi ekologisesti kestävää, ei tätäkään keskustelua tarvitsisi käydä; keskustelua herättää uhka ekologisen kestävyysvajeen syvenemisestä. Myönnetään uhka ja etsitään yhdessä ratkaisuja. Ohjattaisiinko maankäytön suunnittelulla voimakkaimmat hakkuut ja energiapuun korjuu ekologisesti vähiten arvokkaille alueille (bit.ly/1NDMRZ3), siirryttäisiinkö ekologisesti arvokkaimmilla alueilla ja suojelualueiden läheisyydessä avohakkuista jatkuvaan kasvatukseen (bit.ly/1IvN3lt), vai ostettaisiinko kompensaatioita pian perustettavasta Suomen luonnonarvopankista (bit.ly/1MRc2k8)?

    (6)(1)

    Ilmoita asiaton viesti

    • Petri Heinonen


      Vastuullisuuspäällikkö, UPM
      -

      • Jaa tämä viesti:

      • twitter
      • facebook
      • linkedin
      • googleplus
      • sähköposti

      Peruspointti:
      Kun yksi osa liikkuu, muutkin osat liikkuvat

      Aina pitää pyrkiä parempaan ja keinoja on paljon. Maankäytön suunnittelu on yksi keino, metsäsertifioinnin standardit toinen, toimijakohtaiset ohjeet kolmas. Maankäyttöä voidaan toki linjata mutta ongelma on, että nykylakien mukaan eri metsänomistajien taloudellisia mahdollisuuksia ei saa rajoittaa ilman korvausta. Valtion rahatilanteen huomioiden (kestävyysvaje sielläkin) pitää etsiä uusia korvauslähteitä. Luonnonarvopankki on ok, jos sinne vaan rahaa ilmaantuu. Vastaavaa lähestymistapaa muuten pohdittiin METSO 1 toimikunnassa mutta valtion hallinnoima säätiö ei ollut juridisesti mahdollinen.

      (0)(0)

      Ilmoita asiaton viesti

  21. Juri Laurila


    Tiedottaja, Metsähallitus
    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Peruspointti:
    Suomen metsätalous on ekologisesti tarkasteltuna parasta maailmassa. Miksi sitä vastustetaan?

    Metsäluonnon ekologisuuden säilyttämisen tärkeyttä ei kiistä kukaan. Kuten Kotiaho sanoi, tuloksellisessa keskustelussa täytyy olla rehellinen ja uhat tulee myöntää! Lahopuun määrä on lisääntynyt, se on fakta, metsätalouden menetelmien kehittyminen on jo paikoin pysäyttänyt uhanalaisten lajien vähenemisen ja jopa poistanut muun muassa liito-oravan uhanalaisuuden, sekin on fakta. Mutta kaikki edellä mainitut asiat ovat merkityksettömiä, jos metsätalouden alueita pienennetään Suomessa ja tuotetaan tarvittu puumäärä jossain muualla! Silloin vaaditaan lisää puuntuotantoa muualla maailmassa! Fakta!

    (0)(1)

    Ilmoita asiaton viesti

  22. Janne Kotiaho


    Professori, Jyväskylän yliopisto
    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Peruspointti:
    Tiedottajan on syytä tarkastaa vaihtoehtoiset faktansa

    Tiedottajan esittämän vaihtoehtoisen faktan sijaan todellisuudessa lahopuun määrä Suomessa on pienentynyt. LUKEn tilastojen mukaan viimeisen noin 15 vuoden aikana (VMI9-VMI11) lahopuun määrä on pienentynyt yhteensä 0,7 miljoonaa m3. Pohjois-Suomessa lahopuun vähentyminen on huomattavaa – Etelä-Suomessa määrä on hieman kasvanut.

    Vastakkainasettelun lietsominen on turhaa. Kyse ei ole metsätalouden vastustamisesta, sen on vain oltava aidosti kestävää ja argumenttien rehellisiä totuuksia vaihtoehtoisten totuuksien sijaan.

    https://www.luke.fi/wp-content/uploads/2015/03/Taulukkoliite.pdf

    (1)(0)

    Ilmoita asiaton viesti

  23. Juri Laurila


    Tiedottaja, Metsähallitus
    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Peruspointti:
    Korjaan faktat

    Säästöpuiden määrä on lisääntynyt, eli tulevaisuudenkin lahopuihin on jo panostettu vuosikausia. Ja on totta, että tuo tilasto näyttää lahopuiden vähenemistä. Tosin tutkijatkin ovat ymmällään mistä se johtuu..

    Professori voisi tarkentaa tuota vastakkainasettelua. Mihin sillä viitataan? Kyse ei ole luonnon monimuotoisuuden vastustamisesta, vaan isommasta kokonaisuudesta välittämisestä!

    (0)(0)

    Ilmoita asiaton viesti

  24. Janne Kotiaho


    Professori, Jyväskylän yliopisto
    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Peruspointti:
    Säästöpuut ovat positiivinen asia, mutta eivät tuo luonnon monimuotoisuudelle mitään lisää

    Säästöpuut ovat mielenkiintoinen ilmiö. On hyvä huomata, että luonnon monimuotoisuuden kannalta kyse on siitä, että ennen hakkuuta monimuotoisuudella oli kokonainen metsä ja hakkuun jälkeen sillä on enää muutama säästöpuu. Kyse on siis hakkuun aiheutettaman haitan pienentämisestä, ei siitä, että monimuotoisuuden säilymiseen olisi jotenkin erityisesti panostettu.

    Säästöpuiden säästäminen on parempi asia kuin niiden säästämättä jättäminen, mutta mitä enemmän hakataan sitä enemmän on säästöpuita. Siinäpä dilemma.

    (0)(0)

    Ilmoita asiaton viesti

  25. Juri Laurila


    Tiedottaja, Metsähallitus
    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Peruspointti:
    Säästöpuiden lisäksi jäi muutakin!

    Hakkuun jälkeen oli talo, huonekaluja, kartonkipakkauksia, pehmopaperia, vaatteita, uusiutuvaa polttoainetta, lämpöä ja uudeksi metsäksi kasvava, hiiltä sitova taimikko säästöpuiden ympärillä. Puuvillapeltoa otettiin ruoantuotantoon, öljyä jäi poraamatta, maakaasua tai kivihiiltä polttamatta, malmia kaivamatta.. Ja ihan siinä lähellä löytyy todennäköisesti elinpiiri niillekin lajeille, jotka hetkeksi joutuvat siirtymään vain tullakseen jälleen takaisin metsän kasvaessa.

    (0)(0)

    Ilmoita asiaton viesti

Osallistu keskusteluun

Kirjaudu sisään, jotta voit lähettää viestin.