Debattibaari

Miten metsä pysyy hiilinieluna?

WP_20140407_10_24_51_Pro

Avattu: 04.12.15

Keskustelua moderoi: Elina Venesmäki

19 vastausta

Onko metsäenergia hiilineutraalia vai ei? Kysymys on Suomelle tärkeä. 80 prosenttia uusiutuvasta energiastamme on metsäbiomassaa, ja Suomen ilmastotavoitteet perustuvat pitkälti siihen, että biomassan polttaminen on hiilineutraalia.

 

Suomessa metsät sitovat itseensä enemmän hiilidioksidia kuin sitä vapauttavat, mutta Suomen ilmastopaneeli varoittaa tuoreessa raportissaan ”Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen”, että näin ei ehkä ole kauaa. Ilmastopaneelin mukaan metsien hiilivarasto heikkenee vuosikymmeniksi eteenpäin, jos metsien hakkuita lisätään paljon niin kuin hallitus suunnittelee.

 

Metsäbiomassan käytön ilmastovaikutuksen on laskettu olevan nolla, koska vapautuva hiilidioksidi sitoutuu aikanaan uuteen kasvimassaan. Suomessa puuta käytetään enimmäkseen niin, että sen hiili vapautuu nopeasti ilmaan. Esimerkiksi rakentaminen sitoisi hiilen pitkäksi aikaa. Jotta ilmastonmuutos voitaisiin pitää aisoissa, ilmastopäästöjä pitää rajoittaa jo lähivuosikymmeninä rajusti.

 

Kysymys metsän käytöstä on haastava, koska pitkällä aikavälillä puun käyttö on järkevämpää kuin fossiilisten polttoaineiden. Ilmastopaneeli ehdottaa raportissaan, että puuta käytettäisiin uudella tavalla: energiaksi vasta, kun sen käyttöikä muuten on tullut tiensä päähän.

 

Ilmastopaneeli tilasi tämän keskustelun Debattibaarilta, koska paneeli haluaa laajaa keskustelua tästä ajankohtaisesta aiheesta. Tule mukaan ja kerro kantasi!

 

  • Miten metsä pysyy hiilinieluna?
  • Voiko ja kannattaako puun käyttöä lisätä?
  • Voisiko Suomella olla uusia keinoja elää metsästä? Tarvitaanko sellaisia?
  • Mitä väliä hakkuilla on? Suomessa on paljon metsää ja lisää kasvaa koko ajan.

Lisää ajatusten vaihtoa samasta aihepiiristä löytyy Debattibaarin metsäbiotalouskeskustelusta.

Ilmastopaneelin Markku Kanninen Pariisin sopimuksen merkityksestä. Lue juttu.

Keskustelun loppuun


19 vastausta keskusteluun “Miten metsä pysyy hiilinieluna?”

  1. Esa Vakkilainen


    Professori, LUT
    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Peruspointti:
    Hyvä raportti - täydennystä tarvitaan

    On hyvä että laaditaan tällaisia raportteja. Tätä lukiessa tulee kuitenkin jatkokysymyksiä mieleen.
    – Miten kauan voidaan biomassaa Suomen metsiin lisätä nykyisellä vauhdilla. 50v?, 100v?, 200v?
    – Miten raportissa on otettu huomioon metsien luonnollinen uudistuminen esim. metsäpalojen kautta?
    – Miten Suomen CO2 tase muuttuu eri biomassan käyttöasteilla. Nyt on ansiokkaasti esitetty metsiin varastoituvan hiilen muutoksia, mutta miten huomioidaan lisääntyvän biomassan käytön fossiili CO2 vähenemä.
    – Miten huomioidaan uudet öljytuotteita korvaavat biotuotteet; ligniini

    Lisää hyvää kehiin!

    (3)(0)

    Ilmoita asiaton viesti

    • Timo Vesala


      Akatemiaprofessori, HY, Ilmastopaneelin jäsen, Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä raportin yksi kirjoittaja
      -

      • Jaa tämä viesti:

      • twitter
      • facebook
      • linkedin
      • googleplus
      • sähköposti

      Samaa mieltä käyttäjän Esa Vakkilainen kanssa

      Peruspointti:
      Täydentävää vastausta raporttiin

      Miten kauan voidaan biomassaa Suomen metsiin lisätä nykyisellä
      vauhdilla, ei tiedä tarkasti kukaan. Raportissamme ei ole varsinaisesti otettu huomioon metsien
      luonnollista uudistumista esimerkiksi metsäpalojen kautta, koska
      häiriöiden mallintaminen on vaikeaa. Häiriöiden tärkeys on kuitenkin nostettu esiin, myös tärkeänä jatkotutkimuskohteena. Uusien öljytuotteita korvaavien
      biotuotteiden kuten ligniinin käyttöön raportissa kannustetaan.

      (2)(0)

      Ilmoita asiaton viesti

    • Timo Vesala


      Akatemiaprofessori, HY, Ilmastopaneelin jäsen, Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä raportin yksi kirjoittaja
      -

      • Jaa tämä viesti:

      • twitter
      • facebook
      • linkedin
      • googleplus
      • sähköposti

      Peruspointti:
      Miten kauan voidaan biomassaa Suomen metsiin lisätä nykyisellä vauhdilla. 50v?, 100v?, 200v?

      Vaikea arvioida, koska mm. metsänhoidon täytyy reagoida muuttuneeseen ympäristöön (kuinka hyvin onnistuu?), lämpotila ja CO2-pitoisuus nousee, sadanta muuttuu, typpilaskeuma lisääntyy, puulajien suhteet muuttuvat. Osa tehostaa biomassan kasvua, osa heikentää. Lisäksi vaikka yhteyttämisessä sidottu hiili kasvaisi, niin tällöin kasvaa myös hengitysprosesseissa vapautuva hiili. Maaperän varastot saattavat kasvaa lisääntyvän biomassan myötä, mutta samalla niissä ole vanhakin hiili voi alkaa vapautumaan hajotuksen kiihtyessä. Mallien ennusteissa on iso haarukka jo vuosisadan loppupuolellekin.

      (1)(0)

      Ilmoita asiaton viesti

  2. Janne Kotiaho


    Professori, Jyväskylän yliopisto
    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Peruspointti:
    Poliittinen hiilineutraalisuus ei ole yhtä kuin todellinen hiilineutraalisuus

    Poliittisista päätöksistä huolimatta metsäbiomassan käyttö energiaksi ei ole todellisuudessa hiilineutraalia. Energiakäyttö vapauttaa hiilen nopeammin ilmakehään kuin mitä se muuten vapautuisi. Nopeampi vapautuminen johtaa kasvaneeseen ilmastokuormitukseen. Jos energiakäyttö tai sellupuun lisääntyvä tarve lisäksi nopeuttaa kiertoaikoja, eli lyhentää hiilen viivyntää puussa, tästä aiheutuu vielä huomattava lisäpäästö. Vain siinä tapauksessa, että kaikki hakattu puu säilyy tuotteissa pitkään, esimerkiksi rakennuksissa rakennusmateriaalina, voidaan päästä todelliseen hiilineutraalisuuteen.

    (7)(13)

    Ilmoita asiaton viesti

  3. Ilkka Savolainen


    tutkimusprofessori emeritus
    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Osittain samaa mieltä moderaattorin kanssa

    Peruspointti:
    Puun poltto lisää ilmastovaikutusta verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin vuosikymmeniksi.

    Suomen ilmastopaneeli on tehnyt raportin tärkeästä asiasta, metsien käytön ilmastovaikutuksesta. Raportin mukaan metsien käyttö hiilinieluna on paljon parempi vaihtoehto kuin energiakäyttö ilmastonmuutoksen hillinnässä. Vasta vuosikymmenien, lähes vuosisadan aikajänteellä, tulee metsän energiakäyttö paremmaksi. Suomessa valittu linja, metsäenergia, on siis hyvin kyseenalainen keino. Paneelin yhtenä tehtävänä onkin arvioida ilmastopolitiikan johdonmukaisuutta. Toivottavasti Suomessa ymmärretään siirtää hillintäkeinojen painoa pois metsäenergiasta.

    (7)(5)

    Ilmoita asiaton viesti

  4. Esa Vakkilainen


    Professori, LUT
    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Eri mieltä moderaattorin kanssa

    Peruspointti:
    Hiilineutraalisuus käsitteenä sisältää jonkin aikajanan

    IPCC määrittelee että puu on hiilineutraalia ja käyttää aikajanana useaa sataa vuotta. Siinä ajassa on kerran vapautunut hiili ehtinyt jo sitoutua uudestaan biomassaan useaan kertaan.

    Jos aikajana on lyhyt esim. alle vuosi pitäisi lopettaa myös syöminen, koska syömällä ruoan aiheutamme hiilipäästön jota tuleva uusi sato ei ole vielä ehtinyt sitoa takaisin. Jos harjoitamme vuoroviljelyä niin aika pitää laittaa vieläkin pitemmälle. Jos käytämme karjaa tai pidämme hevosia pitää ajanjakson olla vuosikymmeniä.

    Puun ”viljelyssä” Suomessa on ajanjakso ”satojen” välillä lähempänä sataa vuotta.

    (4)(1)

    Ilmoita asiaton viesti

    • Timo Vesala


      Akatemiaprofessori, HY, Ilmastopaneelin jäsen, Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä raportin yksi kirjoittaja
      -

      • Jaa tämä viesti:

      • twitter
      • facebook
      • linkedin
      • googleplus
      • sähköposti

      Peruspointti:
      Aika- ja paikkaskaalojen valintaan ei ole oikeaa tapaa

      Jos ajattelee pitkää aikaskaalaa ja koko Suomea ja arvioi, että metsät säilyvät nieluina vuosisadan loppuun, voi ajatella, että on hyvä lisätä metsien käyttöä reilusti. Jos ajatellaan näin, ollaan lähellä hiilineutraaliutta, kun luotetaan siihen, että fossiiliset päästöt kääntyvät voimakkaaseen laskuun vuosisadan puolivälin jälkeen.

      Jos kuitenkin puhutaan lyhyemmästä ajasta ja yksittäisistä metsiköistä ja tiedetään, että metsät voivat säilyä hiilinieluina satoja vuosia vanhoinakin, päädytään tulokseen ”jäitä hattuun” reilun lisäkäytön suhteen. Kun tiedetään myös, millaista epävarmuutta nieluennusteissa on vuosisadan puolivälin jälkeen, halutaan toimia mieluummin pikaisesti kuin myöhemmin.

      (3)(3)

      Ilmoita asiaton viesti

  5. Ilkka Savolainen


    tutkimusprofessori emeritus
    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Peruspointti:
    Millä aikajänteellä ilmastonmuutoksen hillintää tulisi tarkastella?

    Jos on tavoite rajoittaa lämpötilan nousu kahteen asteeseen, niin IPCC-skenaariossa maailman päästöjen tulisi olla luokkaa 50 % nykyistä alempana vuonna 2050 ja 90 % alempana vuonna 2100. Koska mm ravinnontuotannon N2O- ja CH4-päästöt ovat hankalasti vähennettävissä, CO2-päästöjen tulisi olla sitten jo negat. Rikkaat maat joutunevat vähentämään päästöjään nopeammin. Siis jo vuoden 2050 jälkeen pitäisi päästä negat päästöihin. Keinoista hillitä ilmastonmuutosta tulisi tehdä taulukko, jossa esitetään keinon vaikutus ilmakehän pitoisuuteen vuosina 2050 ja 2100, kustannukset, puun käyttömäärä jne.

    (2)(0)

    Ilmoita asiaton viesti

  6. Sampo Soimakallio


    erikoistutkija, SYKE
    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Peruspointti:
    IPCC ei määrittele puuta hiilineutraaliksi.

    IPCC antaa ohjeet siitä, kuinka maiden tulee raportoida vuosittaiset toteutuneet antropogeeniset kasvihuonekaasupäästönsä YK:n ilmastosopimukselle ja Kioton pöytäkirjalle. Ohjeiden mukaan biomassan polton (pl. turve) CO2-päästöjä ei raportoida energiasektorilla, jotta vältettäisiin kaksinkertainen laskenta, koska muutokset kasvillisuuden ja maaperän hiilivarastoissa raportoidaan maankäyttösektorilla. Biomassan poltto on CO2-päästötöntä energiasektorilla, mutta biomassan korjuu ei sitä ole LULUCF-sektorilla.
    Tämä selviää mm. IPCC:n FAQ:sta, Q2-10: http://www.ipcc-nggip.iges.or.jp/faq/faq.html

    (6)(0)

    Ilmoita asiaton viesti

  7. Ilkka Savolainen


    tutkimusprofessori emeritus
    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Samaa mieltä moderaattorin kanssa

    Peruspointti:
    Ilmastonmuutoksen hillintää ja nieluja on hyvä tarkastella Suomea laajemmin.

    Maailman päätoimet kohdennetaan aluksi foss päästöjen rajoittamiseen ja kehitysmaiden metsäkatoon. Kun nämä päästölähteet on saatu vähenemään, toimet tullevat kohdistumaan maankäyttöön ja nielujen lisäämiseen (ks. Fig 7 IPCC-ar5-wg3-spm). Sopimusten velvoitteet nieluista ovat vielä lepsuja, vaikka niillä voitaisiin rajoittaa pitoisuuden nousua tehokkaasti. On odotettavissa, että Suomen suurta metsäpinta-alaa tullaan käyttämään nieluna, jolla on merkitystä laajan alueen (esim. EU:n) kannalta, joko antamalla Suomelle suuria nieluvelvoitteita tai ostamalla Suomesta nielukapasiteettia.

    (4)(2)

    Ilmoita asiaton viesti

    • Esa Vakkilainen


      Professori, LUT
      -

      • Jaa tämä viesti:

      • twitter
      • facebook
      • linkedin
      • googleplus
      • sähköposti

      Osittain samaa mieltä käyttäjän Ilkka Savolainen kanssa

      Peruspointti:
      Ja tuhmat hyötyy mutta kiltti Suomi maksaa

      Olisiko mahdollista että Ilkka Savolaisen mainitsemissa hiilinielujen lisäyksessä olisivat kaikki maat maksumiehinä. Nyt maat jotka tuhosivat varhain metsänsä (Englanti) eivät siis saa lisävelvoitteita. Maat jotka huolehtivat metsistään (Suomi) joutuvat kalliisiin lisävelvoitteisiin. Toisaalta Suomikin sopinut että metsäbiomassan lisäämisestä ei makseta eli tavoitellussa metsien hiilinielun lisäyksessä ei ole taloudellista järkeä. Jos tärkeää niin miksi Niinistö sopi että ei kompensaatiota.
      Pitääkö Suomen ilmaiseksi pelastaa maailma tuhmien puolesta.

      (4)(2)

      Ilmoita asiaton viesti

  8. Ahti Fagerblom


    Energia- ja ilmastopäällikkö, Metsäteollisuus ry
    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Peruspointti:
    Kasvun ylittäessä hakkuiden ja luonnonpoistuman määrän, niin hiilivarasto kasvaa kuten Suomessa.

    Puunkäytön päästöt tosiaan lasketaan maankäyttösektorilla, minkä vuoksi päästöjä ei toiseen kertaan lasketa energiantuotannossa. Myös hiilen sitoutuminen puuston lasketaan maankäyttösektorilla, mikä on loogista, jotta voidaan kätevästi seurata metsän hiilitaseen kehittymistä.

    Puuta ei pääsääntöisesti korjata voimalaitoksien tarpeisiin, joten päästöjen mittaaminen savupiipusta jättäisi huomiotta voimalaitosten ulkopuolella tapahtuvan puunpolton, lahoamisen yms.

    (5)(0)

    Ilmoita asiaton viesti

  9. Ilkka Savolainen


    tutkimusprofessori emeritus
    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Peruspointti:
    Nieluvelvoitteet voidaan kustantaa vaikka maiden BKT-suhteissa

    Esa Vakkilaisen huoleen mahdollisten Suomen tulevien nieluvelvoitteiden kustannuksista voidaan varmaankin kehittää erilaisia ratkaisuja. Nythän EU asettaa ei-päästökauppasektorin päästöjen rajoitusvelvoitteet mm. käyttäen mm. maiden BKT-arvoja. Nieluvelvoite voitaisiin asettaa EU:n sisällä vaikka jäsenmaiden kokonais-BKT:n suhteessa. Samantapainen lähestymistapa voisi sopia myös EU:n ulkopuolisille maille. Nielujen huono puoli on, että hiilivarastot vaativat jonkinlaista jatkuvaa huolenpitoa. Suuri kansainvälinen kriisi tai sota voi hävittää hiilivaraston.

    (0)(1)

    Ilmoita asiaton viesti

    • Esa Vakkilainen


      Professori, LUT
      -

      • Jaa tämä viesti:

      • twitter
      • facebook
      • linkedin
      • googleplus
      • sähköposti

      Osittain samaa mieltä käyttäjän Ilkka Savolainen kanssa

      Peruspointti:
      Miksi kerätä hiilinielua jos toiset saa tuhota omaansa

      Ilkan viestin kanssa olen osittain samaa mieltä. Maiden pitäisi osallistua päästönieluihinkin esim. BKTn mukaan. Mutta jotenkin maita jotka tahallaan tuhoavat omaansa pitäisi hillitä ettei kaikki metsä häviä. Myös maat jotka tuhosivat omansa aikaa sitten pitäisi velvoittaa tekemään uutta metsää tilalle.

      Nythän ilmastoneuvotteluissa ei metsäasioissa ole päästy ”puusta pitkään”.

      Jotenkin on haasteellista ajatella että Suomi oman talouden kehityksen kustannuksella, ilman etä sitä velvoitetaan ja ilman että BKT velvoite kohdistuisi metsäbiomassaan rupeaa lisäämään metsänkasvua.

      (2)(0)

      Ilmoita asiaton viesti

  10. Sampo Soimakallio


    erikoistutkija, SYKE
    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Osittain samaa mieltä moderaattorin kanssa

    Peruspointti:
    Nielutaakanjaon periaatteista pitäisi todella keskustella

    Nielutaakanjaossa todella pätevät samat lainalaisuudet kuin päästövähennystaakanjaossakin. Jostain syystä asiasta ei kuitenkaan tunnuta käyvän yhtä laajaa keskustelua. Yhtenä periaatteena todella voisi olla historiallinen vastuu, kuten Esa Vakkilainen esittää. Nielujen teoreettinen potentiaali riippuu paitsi ilmastollisista ja maan tuottokykyyn liittyvistä asioista, myös vahvasti maankäytön historiasta. Nostin tämän asian esille Suomen ilmastoneuvottelijoille alkuvuodesta, mutta ymmärtääkseni asia on poliittisesti hyvin hankala.

    (0)(0)

    Ilmoita asiaton viesti

    • Esa Vakkilainen


      Professori, LUT
      -

      • Jaa tämä viesti:

      • twitter
      • facebook
      • linkedin
      • googleplus
      • sähköposti

      Samaa mieltä käyttäjän Sampo Soimakallio kanssa

      Peruspointti:
      Eikö uuden metsän perustaminen kelpaa ympäristöjärjestöille

      Sampoa kompaten mietiskelen miksi esim. uuden metsän perustaminen ei kelpaa hiilinieluksi.

      Kärjistetysti tuntuu siltä että keskustelu keskittyy vain ja ainoastaan vanhojen jo olemassa olevien metsien rauhoittamiseen. Helpompaa olisi miettiä lisäkeinoja lisänielujen tekoon. Biomassan hautaaminen maan alle tai meren pohjaan?

      (0)(0)

      Ilmoita asiaton viesti

      • Timo Vesala


        Akatemiaprofessori, HY, Ilmastopaneelin jäsen, Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä raportin yksi kirjoittaja
        -

        • Jaa tämä viesti:

        • twitter
        • facebook
        • linkedin
        • googleplus
        • sähköposti

        Osittain samaa mieltä käyttäjän Esa Vakkilainen kanssa

        Peruspointti:
        CO2:n poistomenetelmistä

        Ns. CDR (carbon dioxide removal) menetelmiä mietitään ja kehitetään. Isoina haasteina on saada aikaiseksi pitkäaikainen pysyvä varasto hiilelle. Päämenetelminä on i) maaekosysteemien hiilensidonnan lisääminen (muutokset metsänhoidossa, peltoviljelytavoissa, puuhiilen lisäys maahan) tai kaapata CO2 biomassan poltosta, ii) lisätä merien hiilen sidontaa ja iii) lisätä CO2:n reaktioita maaperän silikaatti- ja karbonaattimineraalien kanssa. Kannattaa lukea kappale 6.5 uusimmassa IPPCC:n Climate Change 2013, The physical science basis.

        (0)(0)

        Ilmoita asiaton viesti

  11. Antti Asikainen


    professori, Luonnonvarakeskus
    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Osittain samaa mieltä moderaattorin kanssa

    Peruspointti:
    Metsien käyttö mahdollistaa hiilen sidonnan kasvattamisen

    Puun lisäkäyttö puurakentamisessa on erittäin ilmastotehokas ja taloudellisestikin perusteltu tapa käyttää puuta; eurooppalainen metsänhoito tähtääkin edelleen järeän sahapuun tuotantoon. Pohjoisiin havumetsiin kohdistuu ilmaston lämpenemisen vuoksii kasvavia riskejä, Metsien hiili kannattaakin pitää kierrossa ja hyödyntää monipuolisesti biotaloudessa, sillä se palautuu ilmakehään entistä nopeammin tulevaisuudessa mm. lisääntyvien sään ääri-ilmiöiden aiheuttamien tuhojen vuoksi. Puun käyttö mahdollistaa metsien ikärakenteen säätelyn ja hiilen sidonnan (=kasvun) kasvattamisen hallitusti.

    (1)(1)

    Ilmoita asiaton viesti

  12. Pekka Neva


    Ajattelija, Metsänomistaja, Sijoittaja, Tekn.fys. DI
    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Peruspointti:
    Tarkastelun pohjaksi pitäisi ottaa maksimi biomassa

    Jos haluttaisiin tarkastella kaikkia maita väkiluvun ja ”kehityksen” kannalta neutraalisti, pitäisi kaikille alueille (jollain rasteritarkkuudella) määrittää maksimi mahdollinen biomassa ja tarkastella mikä maan tilanne (tase) ja muutos (vuositulos) suhteessa tuohon biomassan maksimiin.

    Tällaisessa tarkastelussa Englanti, Espanja ja Italia, joissa voisi olla hyvinkin paljon metsiä ja puita (mutta on ehkä vain oliivipuita ja viinilehtoja), joutuisivat vastuuseen aiempienkin vuosisatojen teoista. Toisaalta metsäiset maat kuten Ruotsi, Suomi ja Venäjä, pääsisivät vähemmällä.

    Toiveunta?

    (3)(0)

    Ilmoita asiaton viesti

Osallistu keskusteluun

Kirjaudu sisään, jotta voit lähettää viestin.