Debattibaari

Eläkeuudistus: Onko Suomi väärällä tiellä?

Avattu: 08.09.14

Keskustelua moderoi: Raine Tiessalo

15 vastausta

RAINE TIESSALO

Eurooppalaiset eläkejärjestelmät ovat kovan paineen alla väestön ikääntymisen ja pidentyvien elinkaarien takia. Allaolevasta kuviosta voi nähdä, kuinka Suomen eläkemenot ovat lähivuosina kasvupaineiden alla. Toisin on Ruotsin ja Tanskan laita. Vaikka Suomi on varautunut menojen kasvuun eläkemaksujen osittaisella rahastoinnilla, Suomen tilanne voisi olla parempi.

Screen Shot 2014-09-01 at 10.12.45 AM

Esitän EVA:lle kirjoittamassani (julkaistu elokuussa 2014) raportissa, kuinka sekä Ruotsi että Tanska ovat uudistaneet eläkejärjestelmänsä ajoissa kestävälle pohjalle. Kärjistetysti esitän, että siinä missä Ruotsissa eläkkeiden taso joustaa talouden yleisen kehityksen mukana, Tanskassa eläkeikä joustaa mekaanisesti, kun elinajanodote nousee.

Aika ajoin Suomessakin on päätetty toimista, jotka alentavat eläkkeiden tasoa ja nostavat keskimääräistä eläkeikää. Meillä on käytössä niin sanottu elinaikakerroin, joka pienentää kuukausittain maksettavaa eläkettä elinajan noustessa.
Silti suomalaisessa järjestelmässä liikkuvana osana ovat ennen kaikkea eläkemaksujen nostot. Meidän mallimme ongelmana on samalla epävarmuus tulevasta eläkejärjestelmästä ja kaikista näistä kolmesta mahdollisesta sopeutuselementistä.

 

Kiinnittäisin erityisesti huomiota Ruotsiin, jossa eläkeuudistusta yritettiin värkätä jo 80-luvulla laihoin tuloksin. Vasta 90-luvun talouskriisissä uudistus nytkähti eteenpäin. Kriisitietoisuuden luoman paineen lisäksi ammattiliitot sysättiin Ruotsissa etäämmäksi päätöksenteosta. Noin 80% kannatuspohjaa edustava valtiopäiväpuolueiden muodostama eläketyöryhmä pääsi, asiantuntijoiden avulla lopulta kestävään ratkaisuun, jota on kiitelty kansainvälisestikin. Ruotsin eläkeuudistusten arkkitehdit halusivat luoda järjestelmän, joka ”kestää seuraavaan jääkauteen asti”.

 

Haastan keskusteluun tästä aiheesta, heittäen ilmaan alkupaloiksi kolme kysymystä:

•    Onko etujärjestöillä eläkeuudistuksessa liikaa vai liian vähän valtaa?
•    Onko Suomi valinnut eläkeuudistuksessaan alun perin väärän vai oikean tien? Voisivatko Ruotsi tai Tanska näyttää suuntaa?
•    Miksi eläkeuudistus tuntuu etenevän etanavauhtia?

Keskustelun loppuun


15 vastausta keskusteluun “Eläkeuudistus: Onko Suomi väärällä tiellä?”

  1. Mikko Kautto


    eläketurvan asiantuntija
    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Osittain samaa mieltä moderaattorin kanssa

    Peruspointti:
    Suomi on eläkeuudistuksessa oikealla mutta pitkällä tiellä

    Eläketurvaa on Suomessa sopeutettu tuleviin väestö- ja talousnäkymiin 1990-luvun alusta lähtien. 1990-luku sisälsi toimia eläkemenon pienentämiseksi. Silloin aloitettiin myös varhaiseläkereittien vähentäminen. 2005 työeläkeuudistus modernisoi, yksinkertaisti ja oikeudenmukaisti eläketurvaa. Se sisälsi myös vahvan automaattisen vakauttajan eli elinaikakertoimen (ks. http://elaketutka.fi/2014/03/) käyttöönoton.
    Vuodelle 2030 ennakoitu menotaso on saatu lähes 10 prosenttiyksikköä matalammaksi suhteessa palkkasummaan. 2017 uudistus on jatkoa jo tehdyille muutoksille, sopeutuksen kolmas aalto.

    (9)(0)

    Ilmoita asiaton viesti

    • Ilkka Kaukoranta


      ekonomisti, SAK
      -

      • Jaa tämä viesti:

      • twitter
      • facebook
      • linkedin
      • googleplus
      • sähköposti

      Samaa mieltä käyttäjän Mikko Kautto kanssa

      Peruspointti:
      Suomi on tosiaan ollut eläkeuudistusten tiellä jo pitkään, hyvin tuloksin

      Keskustelu pyörii luonnollisesti aina seuraavan uudistuksen ympärillä. Silti olisi tärkeä muistaa, että 2017 voimaan astuva uudistus ei ole työeläkejärjestelmän ensimmäinen. Viime vuoden työeläkepäivillä Mikko Kauton esittämä dia kokonaistyöeläkemenon ennustelaskelmista vuosilta 1990 ja 2013 oli pysättävä: http://www.videonet.fi/etk/tep2013/kautto/pp/Slide2.JPG
      Eläkemenoennusteista on uudistusten myötä leikkaantunut pois yli neljäsosa. Iso eläkeuudistus on siis jo tehty. Nyt huolena ei enää ole eläkejärjestelmän kestävyys, vaan eläkkeiden taso ja valtion kestävyysvaje.

      (7)(2)

      Ilmoita asiaton viesti

  2. Ilkka Kaukoranta


    ekonomisti, SAK
    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Eri mieltä moderaattorin kanssa

    Peruspointti:
    Suhdanneriski sopii paremmin eläkejärjestelmän kuin yksittäisen eläkeläisen kannettavaksi

    Eläkejärjestelmän pitää sopeutua talouden ja elinajan muutoksiin. Ruotsin valitsema tie tähän on kuitenkin huono. On kohtuutonta, että eläkeläisten toimeentulo heiluu suhdanteiden mukana (Annica Sundénin dia 2013 työeläkepäiviltä: http://www.videonet.fi/etk/tep2013/6/pp/Slide8.JPG). Eläkejärjestelmällä on kuitenkin paljon paremmat mahdollisuudet kantaa tämä riski. Suomen valitsema tie on ihmisen kannalta turvallisempi ja ennustettavampi: maksussa olevien eläkkeiden ostovoima turvataan indeksillä ja eläkejärjestelmää ajoittain uudistetaan sen kestävyyden varmistamiseksi.

    (4)(0)

    Ilmoita asiaton viesti

  3. Teppo Säkkinen


    Keskustanuorten pj
    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Osittain samaa mieltä moderaattorin kanssa

    Peruspointti:
    Eläkeiän on noustava elinajanodotteen mukana

    Tanskan esimerkki elinajanodotteen mukana nousevasta eläkeiästä sopii paremmin Suomen malliksi kuin Ruotsi, jossa eläkkeen taso joustaa. Elinaikakertoimen tehtävä taas on osoittaa tavoiteltava eläkeikä, jolloin saisi täyden eläkkeen. Oikeudenmukaisuuden kannalta nykyistä superkarttumaa tärkeämpi olisi katsoa työssäolovuosia, jotta duunari ja valkokaulustyöläinen olisivat samassa asemassa. Työnantajan ja palkansaajapuolen intressi on, että itse työeläkejärjestelmä on kestävä. Valtion on oltava kolmikannan kärki, koska eläköitymisikä vaikuttaa niin paljon muuhun julkiseen talouteen.

    (2)(0)

    Ilmoita asiaton viesti

  4. Teppo Säkkinen


    Keskustanuorten pj
    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Osittain samaa mieltä moderaattorin kanssa

    Peruspointti:
    Eläkemaksuja on korotettava maltillisesti ja kertymän alettava 18-vuotiaana

    Eläkeneuvotteluissa pöydällä on myös eläkekertymän ja siten eläkemaksujen ulottaminen alaikäisiin (nykyisin 18-68v). Tätä en kannata, se nostaisi nuorten kesätöiden hintaa työnantajalle 20%:lla. Pahimmillaan nuorten eläkemaksuilla vain tilkittäisiin eläkemaksujen nostotarvetta. Vain 1/4 eläkkeistä maksetaan rahastoista, suurin osa nyt työelämässä olevien maksuista. Työeläkemaksuja pitäisi korottaa maltillisesti vielä, kun suuret ikäluokat ovat työelämässä. Se nostaa työllistämisen hintaa nyt, mutta on parempi kuin roima korotus 10 vuoden päästä. Korotustarve ei poistu, vaikka eläkeikä nousee.

    (2)(0)

    Ilmoita asiaton viesti

  5. Mikko Kautto


    eläketurvan asiantuntija
    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Osittain samaa mieltä moderaattorin kanssa

    Peruspointti:
    Jääkauden kestävää eläkejärjestelmää ei ole

    Myös eläkejärjestelmissä muutostarve on pysyvää, ajoitus vaihtelee. Tarkistusta vaaditaan ajoittain toi-mintaympäristön, politiikan, arvojen ja tulevaisuutta koskevien odotusten muuttuessa. Ruotsin ”jääkauden kestävä” järjestelmä on paraikaa monesta eri syystä arvioitavana (http://bit.ly/1m06PA8 ). Tanskan ”kestävä” järjestelmä on kestävä siksi, että eläketurvan kustannuksiin luetaan vain (hyvätasoinen) kansaneläke ja vähäinen ATP. Ansiosidonnainen työeläke on siellä järjestetty erillisin työmarkkinasopimuksin. Maksaahan sekin, mutta ei vain näy lakisääteisinä eläkemenoina.

    (3)(0)

    Ilmoita asiaton viesti

  6. Juhana Vartiainen


    VATT, ylijohtaja
    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Osittain samaa mieltä moderaattorin kanssa

    Peruspointti:
    Eläkenormit vaikuttavat koko julkiseen talouteen, eivätkä vain eläkejärjestelmän kestävyyteen.

    Suomessa ja tässä keskustelussakin tuppaa unohtumaan, että eläkenormit vaikuttavat koko julkisen talouden kestävyyteen. Siksi ei riitä, että partit ajattelevat luovansa kestävän eläkejärjestelmän. Niiden on myös vaikutettava valtion ja kuntien kestävyysvajeeseen. Tätä vastuuta ne eivät voi välttää, kun ne kerran ovat eläkeasioissa vallan halunneet. Hyvinvointivaltio subventoi joka tapauksessa vapaa-aikaa työtuntien kustannuksella, ja työelämän, verotuksen, sosiaaliturvan ja eläketurvan normien on siksi pidettävä ihmisiä työmarkkinoilla — nykyistä kauemmin, koska väestö ikääntyy.

    (3)(0)

    Ilmoita asiaton viesti

  7. Mikko Kautto


    eläketurvan asiantuntija
    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Osittain samaa mieltä moderaattorin kanssa

    Peruspointti:
    Päätösten sisältö on tärkeintä

    Eläkejärjestelmät ovat erilaisia, siksi myös niihin liittyvä päätöksenteko vaihtelee. On monia tapoja tehdä päätöksiä. Suomessa työmarkkinajärjestöillä on iso rooli kahdesta syystä: 1) Ne perustelevat oikeutta pää-töksiin rahoitusvastuulla; työeläkkeet rahoitetaan työnantajan ja palkansaajan maksuilla. 2) Tämä ja edel-liset hallitukset ovat aktiivisesti halunneet, että työmarkkinajärjestöt neuvottelevat tästä asiasta.
    Miten tahansa koreografia meneekin, maksajien ja eläkkeensaajien intressissä on aina, että päätökset olisivat järkeviä.

    (3)(1)

    Ilmoita asiaton viesti

  8. Elina Lepomäki


    Rahoitusalan ammattilainen
    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Peruspointti:
    Eläkevakuutusmarkkina ei toimi jos vakuutetulla ja vakuutuksen maksajalla ei ole suoraa valtaa

    Lakisääteinen eläkevakuutusmarkkina ei toimi optimaalisesti silloin, kun vakuutusmaksun tasosta ja etuuden suuruudesta (sisältää myös eläkeiän) päättävät tahot, joilla ei ole vakuuttajan eikä vakuutetun suoraa mandaattia. Suomessa rahastointiaste on 25% eikä varoja korvamerkitä (toisin kuin osin Ruotsissa); se vähentää vakuutetun intessiä ja mahdollisuutta vaikuttaa omaan eläketurvaansa. Kun eläkkeet taas rahoitetaan veroluontoisesti (ja 75-prosenttisesti suorana tulonsiirtona), tulisi päätäntävallan myös olla valtiolla. Tämän lisäksi päätäntävaltaa tulisi jalkauttaa myös suoraan edunsaajille.

    (5)(2)

    Ilmoita asiaton viesti

  9. Jaakko Kiander


    joht.
    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Osittain samaa mieltä moderaattorin kanssa

    Peruspointti:
    Ruotsin malli on huono. Se siirtää liikaa riskiä eläkeläisille, joilla on huono riskinkantokyky.

    Kuviossa olevasta ennusteesta näkee, että eläkemenojen osuus Ruotsissa pysyy pienenä, mikä osaltaan kertoo eläkkeiden suhteellisen tason laskusta. Lisäksi lienee niin, että kuvio ei huomioi ruotsalaisten lisäeläkkeitä.

    (4)(0)

    Ilmoita asiaton viesti

  10. Raine Tiessalo


    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Peruspointti:
    Moderaattorin pointti: Suomi pärjää eläkevertailussa, onko homma todella nyt hoidettu?

    Mercer otti ensimmäistä kertaa eläkevertailuunsa myös Suomen. Suomi keikkuu hyvillä sijoilla kärkiryhmässä. Tanska on kuitenkin yhä kiistaton ykkönen.
    http://www.globalpensionindex.com/wp-content/uploads/RRF18205_2014-MMGPI-Report_0814_infograph_FA_WEB.pdf

    Tämän vertailun data on tietenkin perua eläkesopua edeltävältä ajalta. Kuinka on, onko Suomi nyt hoitanut systeeminsä iskuun niin että pian noustaan Tanskan tasolle? Valtakunnassa kaikki hyvin – myös eläkkkeellä?

    (3)(0)

    Ilmoita asiaton viesti

  11. Raine Tiessalo


    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Peruspointti:
    SAK ja STTK varoittavat alentamasta eläkemaksuja - Ruotsi ja Tanska ovat nouspaineet estäneet

    Kirvoittaako tämä jatkonäkökulmia Debattibaarin eläkekeskustelulle? On jälleen ajankohtainen koukku: ”SAK ja STTK varoittavat alentamasta eläkemaksuja”.
    http://yle.fi/uutiset/sak_ja_sttk_varoittavat_alentamasta_elakemaksuja/7602501

    Ruotsissa ja Tanskassa maksujen nousupaineita ei ole, eläkkeiden taso tai eläkeikä toimivat pääasiallisina joustoventtiileinä (ks tämän keskusteulun alustus)
    Voidaanko Tanskan tai Ruotsin valinnoista ottaa vielä oppia, vai pitäisikö sitä varten uhrata koko vaivoin aikaansaatu eläkesopu.

    (0)(1)

    Ilmoita asiaton viesti

  12. Mikko Kautto


    eläketurvan asiantuntija
    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Osittain samaa mieltä moderaattorin kanssa

    Peruspointti:
    Eläkeuudistussopimus vahvisti kestävyyttä

    Syyskussa sovittu, vuodesta 2017 voimaan tulevaksi tarkoitettu eläkeuudistus parantaa työeläkejärjestelmän taloudellista kestävyyttä verrattuna nykylain mukaiseen kehitykseen. Eläkemenojen kasvu hidastuu. ETK:n laskelmien valossa vuoden 2016 tasosta ei enää tarvitse nostaa työeläkemaksua. Tämä on historiallinen käänne maksun kehityksessä. Tulos on saatu siten, että sekä eläkeikä että eläketaso joustavat. Sopimuksen takia tehdään enemmän töitä elinkaarella. Näiden osalta sopimus on sen mukainen mitä hallitus on halunnut, ei yli sen.

    (2)(1)

    Ilmoita asiaton viesti

  13. Mika Hyttinen


    Osakesijoittamisen asiantuntija
    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Osittain samaa mieltä moderaattorin kanssa

    Peruspointti:
    Eläkevarojemme osakesijoitusten tuottoa voisi parantaa yksinkertaisin toimenpitein

    Tilastojen mukaan Telan jäsenyhteisöjen osaketuotot ovat jääneet selvästi (useita prosenttiyksikköjä per annum) maailman osakemarkkinoiden tuottoja alhaisemmiksi. Pelkästään osakesijoittamisen rationalisoinnilla (sitomalla eläkesijoitustemme osakekomponentti seuraamaan indeksikehitystä) parannettaisiin eläkevarojen tuotto-odotusta noin miljardilla eurolla vuodessa.

    (4)(0)

    Ilmoita asiaton viesti

  14. Mika Hyttinen


    Osakesijoittamisen asiantuntija
    -

    • Jaa tämä viesti:

    • twitter
    • facebook
    • linkedin
    • googleplus
    • sähköposti

    Osittain samaa mieltä moderaattorin kanssa

    Peruspointti:
    Linkki työeläkeyhtiöiden osaketuottoihin vuosilta 2009-2013 (lähde Tela.fi)

    Tässä vielä linkki Telan tekemään tuottovertailuun työeläkeyhtiöiden osaketuotoista:

    http://debattibaari.fi/debatti/wp-content/uploads/2014/11/Untitled-e1415788921150.png

    Viiden vuoden tuottovertailussa työeläkeyhtiöiden osaketuotot jäivät useita prosenttiyksikköjä maailman osakemarkkinoiden keskimääräistä tuottoa alhaisemmaksi.

    Jatkossa olisi tärkeää varmistaa eläkevarojemme osakekomponentille vähintään osakemarkkinoiden keskiarvoa vastaava tuotto. Tämä tavoite on yksinkertaista ja edullista toteuttaa sitomalla osakesijoitukset indeksikehitykseen.

    (1)(0)

    Ilmoita asiaton viesti

Osallistu keskusteluun

Kirjaudu sisään, jotta voit lähettää viestin.